Lapsen valtakunta

Ensimmäisenä meidän kodista oli valmiina lapsen huone. Jo ennen muuttoa kokosin sängyn ja hyllyn ja heti muuttopäivän iltana, ennen kuin Pihla tuli mummulta hoidosta, oli tavarat purettuna ja melkeinpä kaikki paikallaan.

On siis vallan sopivaa se myös ensimmäisenä esitellä.

Vähän vinkkiä mihin suuntaan kuvat on otettu.

Sängyksi tuli sitten Ikean Brimnes, joka on käytössä osoittautunut varsin kelpo yksilöksi.
Turvalaidan avulla tyttö pysyy sängyssä ja isot laatikot on mahtava piilopaikalle tavaralle.

Pienet yksityiskohdat on oikeita herkkuja, joita olen halunnut haalia huoneeseen. Mahtavaa, miten valkoisten seinien, lattian ja katon sisään valkoisiin huonekaluihin sisältyykin näin paljon väriä.

Itsetehtyä ei ole unohdettu tässäkään huoneessa; on minun virkkaama matto, äitini tekemä Emma-nalle sekä siilityyny, minun tekemä pupu tyyny ja napeista tehty P-taulu, sekä asukkaan itse tekemä sininen auto.

Ehkä ihanin yksityiskohta on pieni kärpässienijakkara. Sellaisesta olen kauan haaveillut ja viimein tuli syy se hankkia ja Oulun vankilan myymälästä sellainen löytyi. 

Nyt tällä jakkaralla istutaan sängyn vieressä lukemassa iltasadut.

Mikäs siinä kivassa huoneessa ollessa, alusta asti on uni maittanut omassa sängyssä ja leikkiä on riittänyt jos jonkinmoista. Eikä ole sen voittanutta, että voi laittaa oven kiinni ja kaaos jää sinne.

Pitsistä tuiketta

Sunnuntain joulumyyjäisiin vien muiden muassa myytäväksi jotain, mistä oon todella ylpeä. Jotain minkä haluan esitellä täälläkin.

Jo yli vuoden kiinteää ruokaa syöneen taaperon vanhempana olen kauhistellut kotiin kertyvien pilttipurkkien määrää. Vaikka Pihla ei koskaan syönyt muuta kuin valmiita hedelmäsoseita, kertyi pienessäkin ajassa tolkuttomat määrät purkkeja. Siitä tuli kova hinku keksiä purkeille jotain hyötykäyttöä. (Koska pelkkä lasikierrätykseen vieminen on niin, no, tylsää :) )

Kauan sitä tulikin mietittyä ja ideoita metsästettyä. Mutta viimein tänä syksynä kolahti: pitsireunus purkille ja tuikku sisään!

Saa nähdä innostuuko kukaan purkeista yhtä paljon kuin minä, jopa niin paljon, että ostaisi sellaisen.

Jos ei, niin onpa ainakin moni oma joululahjapulma ratkaistu ;)

Todella pientä pintaremonttia

Taannoisella Hailuodon reissulla vietin suurimman osan "lomasta" maalisuti kädessä kirjaimellisesti pienen pintaremontin parissa.
Laitoin nimittäin mökin vanhan leikkimökin uuteen uskoon. Tuo ihana mökki on uskollisesti palvellut jokakesäisenä tukikohtana kaikenmaailman leikeille jo 28 vuoden ajan. Mökki ja minä ollaan siis lähes samaa vuosimallia :)

Koska ikä tätäkin kaunotarta (mökkiä tässä tapauksessa) on jo hieman koetellut, oli aika laittaa paikka uuteen uskoon seuraavalle sukupolvelle.
Pappani, joka aikanaan mökin rakensi, oli tarkoitus laittaa vielä sisälle paneelit ja maalata mökki, mutta myrskytuhojen karsiminen vei ajan ja inspiraation. Hienosti siellä kyllä ilman maaliakin pystyi leikkimään, mutta nyt tuli asiaan muutos.

Suurimman muutoksen teki siis ehdottomasti maali. Valkoista seinään ja vaalean ruskeaa lattiaan. Tuo lattia oli yllätysbonus, sillä sitä ei alunalkaen suunniteltu maalattavan. Mutta kun kätköistä löytyi juuri sopivan väristä maalia, täytyi käydä tuumasta toimeen. Ja merkittävä muutos on toki tuo pirttikalusto, pappani tekemä, joka sai ylleen kauniin punaisen maalin.

Oman lisänsä tuo tekstiilit, joita ei aikaisemmin juurikaan mökissä ollut. Euronkankaasta löydetty ihana ruskea pallokangas sai helmaansa virkkaamani pitsin ja pääsivät yhdessä ikkunaan.

Lattialle löytyi vanha matto, jonka värit sopi täydellisesti leikkimökkiin. Nurkkaan on tehty lepopaikka tyynyistä :)

Näiden lisäksi tekstiiliä löytyy ihan katonrajastakin, nimittäin lippunauhat. Tällaisia olen kauan halunnut tehdä, mutta kun omaan kotiin ne ei sovi ja lastenhuonetta ei vielä ole, pääsi ensimmäiset tekeleeni leikkimökkiin.

Sisustuksessa ja pikkutilpehöörissä on sulassa sovussa uutta ja vanhaa...

Vanhoja mökin kätköistä löytyneitä postikortteja uusissa maalatuissa kehyksissä.

Uudeksi maalatulla vanhalla pirttipöydällä pappani sorvaamat "kynttilänjalat", valkoisiksi maalattuna, vanha teepannu ja uusi posliiniastiasto.

En tiedä mitä muut tapaavat leikkimökissä leikkiä, mutta itselleni ensimmäisenä tulee aina mieleen kotileikit ja erityisesti ruoanlaitto. Siispä mökkisestä löytyy "keittiönurkka" :D Mielikuvituksen avulla tämä uudeksi maalattu laatikosto voi olla vaikka jääkaappi, hella, uuni tai ihan mitä vaan. Onpa siinä leikitty kauppaakin.

Ja kaiken kruununa katosta roikkuu tietenkin lamppu! Koska sähköä ei tule, saa mielikuvitus laittaa loistamaan tämän virkkamaani ja tärkkäämäni pitsipallon :)

Sellainen leikkimökki meillä. Harmi vaan, että se on niin kaukana. Olisi kyllä kiva saada joskus leikkimökki omaan pihaan. Mutta siihen on vielä aikaa. Kun ei edelleenkään ole sitä pihaakaan :)

Lopuksi vielä, jottei totuus unohtuisi... Leikkimökkihän on kuitenkin leikkimistä varten... :)