Tänään se viimein on, isän päivä. Isän oma päivä. Pitkään on meillä tätä päivää odotettu, Pihla on ollut aivan innoissaan.
Harhautuksilla sain Pihlan ajan kulumaan aamulla niin, ettei isää herätetty heti kukonlaulun aikaan. Voi sitä riemua, kun lupa viimein annettiin. "Hyvää isänpäivää" kaikui samantien kun makuuhuoneen ovi aukaistiin.
Lahjapuolesta vastasi Pihla, päiväkodissa tehdyn lahjapaketin sisältö paljastettiin kyllä jo ruokapöydässä sinä päivänä kun lahja kotiutui. Isä onneksi osasi näytellä yllättynyttä.
Oman korteni kannoin kekoon haastattelijan ominaisuudessa, kun Pihla sai vastailla isäaiheisiin kysymyksiin.
Tytön taitelijan lahjat pääsivät tässäkin käyttöön, kun Pihla piirsi isän kuvan.
Onko tämä sitten avopääjalkainen?
