Kevät hei tullut on

... käykää kaikki laulamaan!

Toukokuu aloitettiin meillä kukkien, pastellisävyjen ja kimalteen ympäröimänä. Viimesyksyiset Halloween-juhlat olivat niin onnistuneet ja hauskat juhlat, että keväällekin piti saada oma juhlansa.
Ja mikäs sen parempi syy juhlia kun itse kevät, kukat, perhoset ja valo!

17 lasta äiteineen toivat ilon tullessaan ja saatiin taas oikein onnistuneet juhlat. Oli silkkikukkaa, perhosia, pastellisia herkkuja, pinjataa, valokuvausta, diskoa, bingoa ja kivaa. Tää vaan on niin mun juttu.

Luovuuden lähteillä

Heti kun asunnonvaihtoasia tuli ajankohtaiseksi oli yksi kriteeri selvä: huoneita pitää olla niin monta, että yhden voi pyhittää minun unelmille.

Sellainen koti löytyi ja nyt mulla on ikioma huone.

Mun ikioma askarteluhuone. Askartelijan taivas. Luovuuden tyyssija.

Muuten niin pelkistetyn ja melko monokromisen kodin sisällä on huone, joka on kaikkea muuta. Halusin, että tässä huoneessa värejä riittää ja sieltä löytyy mitä ihanimpia romanttisia ja söpöjä yksityiskohtia. Sellainen ihana hallittu tavaroiden ja värien sekamelska.

Tapetista tämä kaikki lähti liikkeelle. Pip Studion iki-ihanasta mallistosta löytyi täydellinen ruusuinen tapetti, jonka mukaisesti värejä huoneessa sitten on. Muut seinät ovat valkoiset, samoin kuin lattia. Ja mattokin on valkoinen. Ja verhot. Pääsee tapetti oikeuksiinsa.

Pöydän vieressä jää seinän ja kaapin väliin nurkka, jossa on pieni tila hyvin tehokkaassa käytössä. Hyllyssä alaosa on "gift wrapping station", niin kuin sen ideoinut ystäväni nimesi, ja vihdoin askartelu- ja käsityökirjoillani on oma paikka. Seinälle kiinnitin jo vanhasta askartelukomerostani tutun reikälevyn, missä kauniit nauhat pääsee oikeuksiinsa. Leimasettinikin saivat kunnolliset säilytyspaikat, kun cd-koteiloissa olevat pääsivät maalattuun telineeseen ja muovipaketeissa olevat roikkumaan verhovaijeriin. Tästäkin kunnian ansaitsee jo edellä mainittu ystäväni, hänen ideansa!

Lipaston päällä nojailee ilmoitustaulu, joka vielä kaipaa tuunausta, mutta sisältöä siinä on senkin edestä. Tähän taltioin Pihlan taideteoksia, kortteja, maalauksia yms, joita syntyy kovaa vauhtia. Kasvamassa taitaa olla aikamoinen askartelija.

Työpöydän vastakkaisella seinällä on senkki, joka pursuaa niitä ihania yksityiskohtia. Vihdoinkin on paikka, johon saan kerätä kaikkea söpöä ilman, että näyttävät lapsellisilta tai muuhun sisustukseen sopimattomilta. Bambiseinäkalenteri on yksi tällainen, ei tuo ihan olohuoneeseemme olisi sopinut.

Senkin vierestä, ikkunan alta löysi paikkansa tuoli, johon voi istahtaa neulomaan tai virkkaamaan. Voisi, jos ehtisi. Enpä ole vielä sitä toteuttanut. Tuoli on äitini anopin vanha, joka sai päällensä raitakankaan ja puuosatkin maalasin tumman pinkiksi. Ikeasta löysin pienet jakkarat, jotka on söpöjä kuin nappi ja sopivat huoneeseen loistavasti. Niillä pääsevät vierailevat askartelijat istumaan.

Kun muu huone oli sisustettu oli intoa ja inspiraatiota jäljellä vielä sen verran, että myös huoneessa oleva tuplakaappi pääsi käsittelyyn. Jokaiselle tavaralle on oma paikkansa; koruille puinen lokerikko, isoille papereille samanlaisen lokerikon runko ja kangaspaloille housuhenkarit. Ja jälleen oli ystävän hyvät neuvot kalliit, kun langat löysivät paikkansa kenkätelineestä.

Tässä huoneessa silmä ja sielu lepää.

Ja jottei totuus unohtuisi....

Aina voi koristella

Täysin uskonnottomana, syntymästäni asti, pääsiäinen ei ole koskaan mulle henkilökohtaisesti ole ollut harras tai edes kovin tärkeä juhla. Kärsimysnäytelmien sijaan mua kiinnostaa puput, tiput, munat ja muut.

Ja niillähän saa koristella! Ja minä, jos kuka hyödynnän kaikki mahdollisuudet koristeluun :)

Pääsiäiskoristelussa pääsee vieläpä toteuttamaan täysin päinvastaisia koristusintohimoja kun mulla yleensä on; kirkkaita värejä ja kaikenkirjavia koristeita.

Hain ulkoa oksia, joihin liimailtiin Pihlan kanssa silkkipaperikukkia ja oksille pääsi roikkumaan suloisia pupuja ja sieniä (miten sienet liittyy pääsiäiseen?!).

Koska suklaamunat ja pääsiäisrakeet pysyttelevät piilossa kaapeissa, virkkasin koristeiksi munia. Näillä kelpaa leikkiä vähän rajumminkin.

Myös Pihla kantoi kortensa kekoon pääsiäiskoristeluissa. Päiväkodissa tyttö oli kylvänyt ohraa ja koristeetkin oli tehnyt itse; maalattu muna ja pupu. Ihanat pienen omat tuotokset, jotka nään vielä kymmenien vuosienkin päästä osana meidän pääsiäiskoristeita. Perinteitä tekemässä :)

Ja mitä olisi pääsiäinen ilman tipuja?!

Miljoona ruusua

Jos ei kirjaimellisesti niin ajatuksissa ainakin. En aio vähään aikaan tehdä paperiruusuja :)

Juhlavalmistelut on kovassa vauhdissa, väkerrän yllättäen yhtä jos toista koristetta...
(Kutsua juhliin voit muuten käydä kurkkaamassa täällä. )
Shabby chic ja vintage hengessä halusin jotain somia koristeita synttärijuhlille.
Onneksi on olemassa google, sieltä tuo hieno teema shabby chic'kin löytyi ;)  Kuvahaku toi tulokseksi tämän. Ihastuin ja rakastuin ja ryhdyin puuhaan. Nimiäisten jäljiltä jemmasta löytyi juuri sopivan värisiä silkkipapereita ja Sinooperista nappasin matkaan paria eri kokoista palloa.

Ihastelen ja rakastan edelleen, vaikka homma oli kyllä aikamoinen. Uskomatonta miten silkkipaperista voi saada ruttaamalla ja rullaamalla jotain näin nättiä.
Laitan nämä roikkumaan katosta. Vieraiden on paras huomioida nämä :)

Pitäisi itseasiassa tehdä vielä ainakin yksi... ;)

8 yötä jouluun on...

Niin kivoja, kuin monet perinteiset jouluasiat on, ei kaikki sovi jokaiseen kotiin ja tyyliin.

Olkipukit on yksi tällainen. Perinteinen olkipukki on melkoisen, no, ruma. Siispä sellaisia meillä ei ole koskaan ollut. Näin kuitenkin Kotiliedessä hauskan idean: olkipukin maalaus!

Siispä alkoi projekti: Pimp my olkipukki :)

Kun olin lapsi, meillä oli pukkeja, mutta äiti on ne joko hävittänyt tai vienyt mökille, joten ensimmäinen vaihe oli pukkien metsästys. Luulin, että niitä olisi vaikea löytää, mutta kas, niitä olikin jokaisessa kaupassa! Nämä löysin Löytötexistä todella halvalla, 1,50€ maksoivat.

Samasta kaupasta lähti matkaan valkoinen mattamaalisuihke. Nauhat löytyivät omista varastoista.

Maalaaminen oli melkoinen operaatio, kun en voinut tehdä sitä ulkona runsaan lumisateen vuoksi. Siispä vuorasin suihkunurkan vessassa ja henkeä pidätellen suihkuttelin :) Mikko ja Pihla oli piilossa makuuhuoneessa suljettujen ovien takana.

Maalaamista isompi operaatio oli uusien nauhojen laittaminen. Siksipä kuvasin videolle sen, kun purin yhden pukin narut :) Luovaa vaupautta käytin, en tehnyt ihan tismalleen samanlaisia.

Lopputuloksen näette tässä. Äitini ihastui ideaan ja halusi myös omat pukit, siispä turkoosit pukit laukkasivat äidin luokse, ruskea ja pinkki koristaa meidän kirjahyllyä. Joku muu paikka voisi olla niille kivempi, täytyy ensi jouluksi miettiä :)

Itse tykkään näistä kovin, perinteistä modernilla twistillä :)

Onko teillä perinnekoristeita?

14 yötä jouluun on...

Joulukorttien askartelu on pyörähtänyt viimein käyntiin... Jos vaikka saisin ajoissa valmiiksi, viimeksi taisi mennä edelliseen iltaan :)

Mai Makingsin puolella voit käydä katsastamassa ensimmäisen kortin. Lisää tulee tipotellen :)

En lähetä kymmenittäin kortteja, joten mulla on mahdollisuus pistää kortteihin hieman enemmän aikaa. Joskin huomaan, että koko ajan korttimäärä kasvaa, joten täytynee alkaa miettiä jotain vaihtoehtoa tuleville vuosille.

Yksi mihin en kuitenkaan sorru ihan heti, on valokuvakortit lapsesta. Niin söpö kuin Pihla onkin, en tiedä onko tyttö paras joulukorttiaihe... Ymmärrän sellaisten korttien lähettämisen läheisille ihmisille, mummot ja kummit on varmasti mielissään. Mutta koska joulukorttilistaltamme löytyy esimerkiksi Rufuksen kasvattaja, en ihan koe valokuvakortteja omakseni :)

Toisaalta, jos joskus pyörtäisin nämä puheeni (siihenhän kai jokaisella naisella on oikeus?! ;) ) niin sitten tekisin jotain oikeasti hienoja valokuvakortteja. Kuten nämä:

          

kaikki kortit täältä

Heh, nyt mä oikeasti hurahdin noihin... :D Ehkä meillä on ensi vuonna kuvakortti sittenkin :)

Millaiset joulukortit teillä on?

16 yötä jouluun on...

Lisää koristeluja :) Tänne laitettuna vaikuttaa, niin kuin meillä olisi joka paikka pullollaan koristeita, mutta niin ei todellakaan ole. Muutama hyvällä maulla ja yksinkertaisuudella valittu koriste. Huomaa, että mä todella olen jouluihminen, koska ei mulla muina juhlina ole mitään koristeita :)

Jo syksyllä törmäsin aivan mahtavaan ideaan, jota hinkusin päästä toteuttamaan: Joulupallokranssi!

Ensimmäisenä törmäsin siihen Good Housekeepingin sivuilla, sieltä tämä kranssi oli ykkösinspiraationi. Kun sitten perehdyin aiheeseen enemmän, löytyi vielä monta erilaista kranssia, kuten tämä ja tämä.

En ole mikään perinteisten kranssien ystävä ja styrox-kranssiviritelmät on ehkä kaameinta mitä tiedän. (okei, liioittelen ja voihan niitä olla oikeastikin hienoja...?) Mutta tämä vei sydämeni. Siispä tartuin tuumasta toimeen eli kuumaliimapistooliin :)

Pohjana toimii Tiimarista ostettu oksakranssi, siihen sai hyvin upotettua sen pallojen töpön. Pallot taas on Clas Ohlsonilta.

Tein ensin itselleni kranssin. Tämän kanssa innostuin ja palloja tuli hurja määrä :D Nyt kranssi koristaa meidän eteistä vessanovessa roikkuen :) Ulko-oveen en halunnut laittaa, kun eihän sitä kukaan siellä näe...

Ja koska en voinut lopettaa yhden tekemiseen, tein toisenkin :) Tähän palloja tuli hieman maltillisemmin ja voi olla, että tykkään tästä enemmän... Ainakin tämä on selkeästi pyöreä :)

Tämä kranssi koristaa äitini keittiötä, jonne se sopii todella hyvin, kun keittiön muukin sisustus on sinisävyinen. Äiti oli kovasti mielissään :)

Oon mää tehnyt muutakin kun leiponut

Hah, ihan niinkun edes leiposin usein :D

Joku ehkä muistaa, kun kesäkuussa Martha Living-"katsauksessa" ihailin vauvan bodyn kehystämistä. Inspiroiduin siitä niin paljon, että päätin toteuttaa idean.
Onneksi Ikea on nyt niin lähellä meitä, että saatoin poiketa sinne pikaisesti hakemaan juuri tähän tarkoitukseen sopivan kehyksen. (Iski pieni paniikki, kun menin etsimään kuvaa kehyksestä Ikean sivuilta. Siellä ei ollut sitä enää! Ja mä kun ajattelin, että jos joskus tarttis toisen samanlaisen kehyksen... Nyt pitää äkkiä kiiruhtaa katsomaan onko niitä vielä...)

Kehyksissä, lasin takana, on siis Pihlan ensimmäiset vaatteet. Ihanan pienet ja suloiset. Ne oli ensimmäiset vaatteet, jotka ostin Pihlalle raskausaikana. Ja ensimmäiset omat vaatteet mitä päälle laitettiin. Uskomatonta, että tyttö on joskus ollut noin pieni! (Toi lakki kylläkin näyttää ihan valtavalta! :D ) Nyt se huitelee erityisesti pituudessa ihan omissa lukemissa.
"Kortissa" lukee tytön nimi ja siitä löytyy tärkeimmät syntymädatat, päivämäärä, kellonaika ja paino sekä pituus. Ja ihana lintu :)

Vielä ei olla taulua saatu seinälle asti :) Enkä oikeastaan tiedä, sopiiko se tänne meille juuri nyt. Ajatuksissa on, että jos joskus olisi uusi koti ja tarve toiselle taululle, voisi ne laittaa vierekkäin jonnekin.

Toisaalta, meidän makuuhuone on ikuisuusprojekti, joka elää kaikenaikaa. Ehkä se asettuu joskus sinne :)

Mai haluaa

Tästä taitaakin tulla haave- ja suunnitelublogi :) No, ne on kyllä molemmat mun lempiasioita.

Martha Stewart on todellakin domestic goddess ja sen jutut, askartelut yms. ihania.

Siispä siitä imperiumista pitäisi saada osa itselle. Nimittäin Martha Stewart's Encyclopedia of Sewing and Fabric Crafts.

Encyclopedia of Crafts mulla jo onkin ja se on mahtava opus. Joten tämä olisi hyvä kaveri sille. Nyt kun mulla saattaa jopa olla aikaa ja inspiraatiota tehdä projekteja.

Erityisesti tämä muistitaulu viehättää mua. Siihen voisi käyttää niin ihania nauhoja!!

Täältä pääsee ihailemaan sneek peekin kirjasta.

Ei nämä töppösetkään hullumat olisi :)

Koristeluideoita

Toukokuussa vietetään meidän Pihlan nimijuhlia (Vaikka nimi onkin jo julkista tietoa. Mikähän sekin on, että pitäisi salassa pitää nimiäisiin/ristiäisiin asti?!).

Juhlia vietetään äitini luona ja haluaisin jollain tapaa koristella taloa/huoneita hienoksi. Sillain hennon vauvamaisiksi :)

Vastaukseksi nousi luottokoristelijan Martha Stewartin paperiset "pom pomit".

Ajattelin, että ruokapöydän, tai siis oikeastaan noutopöydän, päälle voisi laittaa. Ehkä parilla värillä.

Myös nuo servettikoristeet on hienot, mutta sellaset on kyllä turhat. Ehkä pieniä pom pomeja voisi laittaa muualle? Tai sit ei, ettei tule liikaa :)