torstai 16. joulukuuta 2010

8 yötä jouluun on...


Niin kivoja, kuin monet perinteiset jouluasiat on, ei kaikki sovi jokaiseen kotiin ja tyyliin.
Olkipukit on yksi tällainen. Perinteinen olkipukki on melkoisen, no, ruma. Siispä sellaisia meillä ei ole koskaan ollut. Näin kuitenkin Kotiliedessä hauskan idean: olkipukin maalaus!

Siispä alkoi projekti: Pimp my olkipukki :)
Kun olin lapsi, meillä oli pukkeja, mutta äiti on ne joko hävittänyt tai vienyt mökille, joten ensimmäinen vaihe oli pukkien metsästys. Luulin, että niitä olisi vaikea löytää, mutta kas, niitä olikin jokaisessa kaupassa! Nämä löysin Löytötexistä todella halvalla, 1,50€ maksoivat.
Samasta kaupasta lähti matkaan valkoinen mattamaalisuihke. Nauhat löytyivät omista varastoista.

Maalaaminen oli melkoinen operaatio, kun en voinut tehdä sitä ulkona runsaan lumisateen vuoksi. Siispä vuorasin suihkunurkan vessassa ja henkeä pidätellen suihkuttelin :) Mikko ja Pihla oli piilossa makuuhuoneessa suljettujen ovien takana.

Maalaamista isompi operaatio oli uusien nauhojen laittaminen. Siksipä kuvasin videolle sen, kun purin yhden pukin narut :) Luovaa vaupautta käytin, en tehnyt ihan tismalleen samanlaisia.

Lopputuloksen näette tässä. Äitini ihastui ideaan ja halusi myös omat pukit, siispä turkoosit pukit laukkasivat äidin luokse, ruskea ja pinkki koristaa meidän kirjahyllyä. Joku muu paikka voisi olla niille kivempi, täytyy ensi jouluksi miettiä :)



Itse tykkään näistä kovin, perinteistä modernilla twistillä :)
Onko teillä perinnekoristeita?


1 kommentti:

  1. Ihanat pukit!! Tuollaiset voisin viedä omallekin äidille lahjaksi, ja laittaa ihan tänne meillekin!

    Me ostettiin tänä vuonna molempien lapsuuskodista tuttuakin tutumpi jouluntuoja.. Enkelikello.
    Siitä varmasti tulee perinnekoriste, vaikkakin olisin halunnut hopeanvärisen eikä löytynyt kuin kultaisena. Mutta mitäs pienistä.. Helisee kauniisti, ja se on sitäpaitsi niin korkealla hyllyllä, ettei juuri näy, vaan lähinnä kuuluu.

    Neilikka-appelsiineja meillä väsätään sormenpäät punaisina joka joulu, perinne kans lapsuudesta saakka.
    Mitähän vielä.. Leean itsetekemät huopasydämet alkaa olla jo perinekoristeita, kun ne on neljättä vuotta käytössä. Joululiina Indiskasta pääsi tänä vuonna kuusen alle eikä pöytäliinaksi, mutta käyttöön se tulee joka vuosi kuitenkin.
    Varsinaiset perinnekoristeet, villasta tehdyt punatulkut, ikkunakoristeet ja kuusenkoristeet lapsuusajoilta on varmaan kaikki vanhempien kotona, niitä on raahattu maasta toiseen vuosikymmenet että meillä olis ollut aina tuttu turvallinen jouluolo kussakin kodissa :).

    Toivottavasti flunssa on muuten jo helpottanut ja pääset täysillä nauttimaan joulunalustunnelmasta!

    VastaaPoista

Ihanaa, kun kommentoit. Mai tykkää.