Kevät hei tullut on

... käykää kaikki laulamaan!

Toukokuu aloitettiin meillä kukkien, pastellisävyjen ja kimalteen ympäröimänä. Viimesyksyiset Halloween-juhlat olivat niin onnistuneet ja hauskat juhlat, että keväällekin piti saada oma juhlansa.
Ja mikäs sen parempi syy juhlia kun itse kevät, kukat, perhoset ja valo!

17 lasta äiteineen toivat ilon tullessaan ja saatiin taas oikein onnistuneet juhlat. Oli silkkikukkaa, perhosia, pastellisia herkkuja, pinjataa, valokuvausta, diskoa, bingoa ja kivaa. Tää vaan on niin mun juttu.

Giddy up cowboy!

Kun päätettiin, että toinen lapsi "saa tulla", laskin tuona lokakuisena päivänä, että jos heti ekasta kierrosta tulisin raskaaksi saisin paitsi ihanan vauvan, myös kauan haaveilemani mahdollisuuden viettää kesäisiä synttäreitä. Ja niinhän siinä kävi, juhlafanaatikon hormonit oli kohdillaan ja poikasen laskettuaika asettui loppukesän suloisiin päiviin. Ja kun poikanen vielä otti pienen varaslähdön, oli syntymäpäivän ajankohta mitä parhain.

Siispä tuota heinäkuista päivää päästiin juhlimaan oikein todenteolla ja todellakin ulkona. Luontoäiti palkitsi poikasen ekan vuoden upealla aurinkoisella kelillä ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Ja juhlafanaatikko kun olen, oli tietenkin teema. Oli tietenkin teemaan sopivat koristeet, tarjoilut ja tilpehöörit. Saanko esitellä: Buffalo-Peetu 1 vuotta!

Sirkus saapui kaupunkiin

4-vuotiasta juhlittiin sirkustunnelmissa.

Aika sirkusta se olikin, varsinkin Pihlan elämän ensimmäisillä kaverisynttäreillä. Onneksi aikuisten juhlat oli hillityt ja siellä ehti jopa kuvatakin eikä vain paimentaa kirkuvia tyttöjä.

Peetujaiset

Pieni ihminen ja pienen ihmisen nimi ansaitsee tietenkin juhlat. Peetujaisia juhlittiin, kun siskollakin oli Pihlajaiset.
Ja voi pojat, mitkä juhlat meidän pieni saikaan.

Oli koristeita.

Oli kukkia.

Oli herkkuja.

Oli herkuttelijoita.

Oli juhlasankari. Suurimman osan ajasta onneksi ei tällä ilmeellä.

Oli kivaa. Tosi kivaa.

Nappijuttu

Pihlan 2-vuotissynttäreitä valmisteltiin asiaankuuluvalla innolla ja veikeydellä ja juhlittiin sitäkin suuremmalla innolla ja lystillä.

Koska juhlasuunnittelu on yksi paljon pitämistäni asioista, oli näilläkin juhlilla teema.
Viimevuotinen "shabby chic" jätettiin historiaan ja uudeksi teemaksi suloisen kaksi vuotiaan synttäreille valikoitui napit. Söpö kuin nappi, tiäksä? :)

Perinteiset paperikutsut (klik!) pistettiin matkaan ja sitten alkoi juhlavalmistelut.

Juhlapöytä pistettiin koreaksi. Inspiraationa siihen tietenkin napit.

Oli Väinämöisen palttoonnappeja lohitäytteellä. Oli isompi valkosuklaajuustokakkunappi(kakku).

Ja olivat nämä ylpeydenaiheeni:

Nappikeksejä!

Nappikoristeluja kuppikakkuja!

Napit jäi ruokapöytään, koristelussa menin taaperoystävällisellä linjalla: ilmapalloja ja lippuja. Ilmapalloja oli iso määrä myös vapaana ja niistäkös riemu repesi.

Ei ehkä yllätä ketään, että lahjoja kertyi iso määrä. Kaikkien mielestä lapsille lahjojen ostaminen taitaa olla aika kivaa :)

Ykkössuosikeiksi näistä lahjoista on nousseet Fortuna-peli, Brion punainen hella, sateenvarjo, nuken rattaat ja Ti-ti Nalle-lelut. Niillä, ja miljoonilla muilla leluilla, kelpaa leikkiä.

Kivat oli juhlat, ihana 2-vuotias lapsi.

Ensi vuonna uudestaan!

Tikun nokassa

Aikaisemmin tuskailemani jauhopeukalon "murtuminen" parantui odotettua nopeammin. Ja odotettua mukavammalla tavalla.

Sain seuraksi ihanaisen Laun, jonka ideasta tämä rupeama lähti. Täytyy todeta, että "great minds think alike", sillä jo pidempään olen haaveillut omista cake popseista, eli kakkutikkareista :)
Idean äiti on Bakerellan Angie, jonka cake popit on niiiin ihania.

Siispä omia oli päästävä tekemään!

Leivontaa tämä touhu ei kylläkään kamalasti sisältänyt, sillä vain valmisteluvaiheessa varsinaisesti leivoin kun pyöräytin yhden red velvet-kakun pohjan. Ja Lau oli leipaissut sokerikakun sekä banaanikakun. Loppu olikin sitten yhtä väkerrystä :)

Ensin piti väkertää täytteet, jossa Lau selätti mut täysin. Omani olivat yksinkertaisuudessaan vaniljalla ja mintulla maustetut voikreemit. Lau väkersi niin Baileys-kreemiä kuin rommikreemiä.
Nämä kreemit sekoitettiin murusteltuun kakkuun ja taikinamössöstä muovattiin pallot.

Ja sitten vuorossa oli itse tikkareiden "kokoaminen" ja koristelu, ehdottomasti työläin ja hauskin osuus.
Tikkareiden lisäksi tehtiin ihan vaan kakkupallojakin, tikkujen vähyydestä ja tikkareiden kokoamisen haasteellisuudesta johtuen.

Niin pallot kuin tikkaritkin kuorrutettiin suklaalla, minä kaikki valkoisella, Lau osan myös tummalla. Omat suosikkikoristeeni oli ehdottomasti glitter (syötävä tietenkin) ja värjätty valkosuklaa.

Glitteriset ovat red velvet palloja vaniljakreemillä,

mintunvihreällä raidalla koristelin sokerikakku - minttukreemipallot.

Ja eiku syömään!

Murtunut jauhopeukalo

Onneksi vain kuvainnollisesti.

En ole nimittäin leiponut aikoihin. En tiedä miksi. Joku rikkoi mun jauhopeukalon.
Harmittaa, koska olisi kiva leipoa. Ja olisi kiva syödä niitä leipomuksia.
Ja harmittaa, kosa leivonnat on ollut iso osa blogia ja nyt ne jutut on jääneet vallan.

Moneen kuukauteen en ole juuri mitään leiponut, kesälläkin pääasiassa vanhoja tuttuja.
Ja yksi niistä oli vielä ihan onneton versio alkuperäisestä. Jättidominokakku lässähti ja päätyi puolikkaaksi versioksi oikeasta :) Onneksi maku oli hyvä.

Mahtui joukkoon yksi ihana uusi tuttavuuskin, mansikkabrita. Oon vältellyt britan tekemistä, koska ajattelin, että marengin tekeminen olisi hurjan vaikeaa. No, eipä ollutkaan, kiitos yleiskoneen. Käsivatkaimella en varmaan jaksaisi vatkata tarpeeksi kauaa :) Ohje britaan löytyi täältä.

Kovin kesäisiä siis nämä leipomukset.

Nyt kun kesä meni, pitäisi keksiä jotain syksyisempää sortimenttia. Peukalo tuntuu hiljalleen parantuvan ja jotain olisi kiva tehdä...

Ehdotuksia? Onko joku tehdnyt britaa muilla täytteillä? Millä?

Entä millaisia omenaleipomuksia harrastatte näin syksyisin?

Oi ihana kesäkuu

Nyt sen kai uskaltaa sanoa ääneen, kun ollaan jo kesäkuun puolella: Kesä on täällä! :)
Kyllä se vaan hyvältä tuntuu pitkän ja pirun kylmän talven jälkeen. Auringonpaiste heti aamulla on aivan ihanaa (tai ei nykyään enää NIIN ihanaa, koska auringonvalo iloisesti herättää Pihlan joskus vähän turhan aikaisin... Pitäisi ostaa pimennysverhot.) ja se ettei tarvitse pukea miljoonia kerroksia vaatteita. Jo niissä on tarpeeksi syytä tykätä kesästä. Ja kaikki muukin kesässä on jees :)

Viime aikoina on korkattu erilaiset kesäaktiviteetit, näiden parissa vierähtää monta tovia tulevina viikkoina ja kuukausina.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka! Maistui pitkästä aikaa niiiiiiin hyvälle. Raparperi on mun lempi,öööö, hedelmä? Mikä se muuten on?! :) (Wikipedia auttaa, raparperi on vihannes! Enpä tätäkään tiennyt.) Pienet sormetkin pyrki käsiin piirakaksi, mutta vielä jää Pihla ilman tätä herkkua.

Anopin puutarhasta nappasin omenankukkia kodin koristeeksi. Ihania! Kesällä on ihana pitää kukkia, luonto sisälläkin jne :D

Kummelitkin sen tietää, grilliruoka on parasta! :)

Ja uudet perunat! Ja ulkona syötynä nämä kaikki maistuu vielä vähän paremmalle!

Pihlan uusi suosikkileikki: nurmikon nyppiminen. Voi miten innoissaan tyttö oli kun ensimmäisen kerran pääsi nurmikkoon käsiksi. Siinä tuli siistimpää jälkeä kun ruohonleikkurilla.

Näin kesällä harmittaa, että ei oo omaa pihaa. Olisi tosi kivaa päästä Pihlan kanssa enemmänkin ulos, tytöllä riittäisi siellä kyllä tutkittavaa ja tekemistä.

Muutenkin oma piha olisi poikaa, nyt täytyy aina pakata kimpsut ja kampsut ja hurauttaa vanhempien luokse, tai hyödyntää julkisia paikkoja. Ei se vaan oo niin kivaa kun oma piha ois... Ehkä joskus vielä :)

Millaisia kesäpuuhia teillä on?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Summer is finally here, even the calendar says so! :)

I love all kinds of summer activities, BBQ food, playing outside, baking of summer ingredients (rhubarb is my absolute favorite!) and just enjoying life.