Suomen Havaiji

Hailuoto. Ihana Hailuoto. Saari, jossa olen viettänyt lapsuuteni kaikki kesät. Saari, jossa riittää lääniä ja luontoa. Ei mikään pieni tilkku, vaan "Perämeren suurin saari", niinkuin jo pikkutyttönä kaikille kysyjille vastasin. Siinä missä saaren keskelle mahtuu upeita valoisia metsiä, lukemattomia jäkälämättäitä ja legendaarinen Paskakurkkukin, on saaren rannat vertaansa vailla. Upeaa vaaleaa ja hienoa hiekkaa rannalta ja niin kirkasta vettä, että varpaansa näkee lähes kaikenaikaa.

Tänä nimenomaisena päivänä, kun kamera oli rannalla mukana, tuli mereltä mystinen merisumu, joka hetkeksi petti koko rannan. Hienoa kyllä tuokin.

31-vuotiaaksi ennätettyäni olen Hailuodossa käynyt 30 kesänä. Vain viime kesä ja valtava maha esti pitkän matkan. Uusi Hailuoto-sukupolvi on jos kasvussa, Pihlallakin on neljän vuotensa aikana jäänyt vain yhtenä kesänä käymättä. Ja nyt korkattiin Peetun taival.  Tänne Havajille me matkustetaan aina uudestaan. Vaikka on siellä joskus kylmäkin...

Sillä välin toisaalla

Niinhän siinä kävi, että tuli kesä ja kärpäset. Tuli blogitauko. Ei vaan ole millään malttanut istua tietokoneella. Elämää on eletty ja paljon on tapahtunut, ajatuksia virrannut. Mutta eipä ole todisteita täällä. Harmittaa, koska pidän blogin kirjoittamisesta juuri siksi, että jää todisteita eletystä elämästä. Pienistäkin asioista. Parannan tapani ja ilahdutan ainakin itseäni jatkossa kirjoittaen useammin.

Mutta se elämä. Tänä kesänä se on ollut melkoisen mukava. Välillä vähintään näin siistiä.

Tästä kesä voi alkaa

No mikseipä mekin, kun kaikki muutkin? Kesä kun kerta on.

Viime päivät, ehkä pari viikkoakin, on nautittu täysin rinnoin elämästä. Paikalla ei olla juurikaan pysytty, on koluttu naapureiden pihat, puistot, Helsinki ja Tallinna. On nähty kavereita, sukulaisia, eläimiä ja vielä pari ihanaakin, JT ja RW nimittäin <3 .="" p="">

On syöty ekat mansikat ja herneet ulkona, kuljettu pienellä ja isolla laivalla, hurviteltu ja hytkytty, juostu ja tanssittu. On ihailtu kasvua niin kukkapenkissä, kuin rusketusrajoissa. Vaatekerrokset ovat päivien myötä vähentyneet, kunnes jäljellä oli enää pikkarit. Pihlalla sentään vaan.

On syksy vielä kaukana, ei syytä huoleen, niinkuin lauletaan. Nyt nautitaan näistä hetkistä. Kun koko luomakunta laittaa parastaan. Pahoittelen mahdollista korvamatotartuntaa.

Kesä '12

Remonttipuuhien, muuton ja sisustusprojektien vastapainoksi ehdittiin nauttia kesästäkin ja tehdä isompia ja pienempiä retkiä.

Retkillämme tapasimme tuttuja ja tuntemattomia ja koettiin monenlaisia elämyksiä.

Särkänniemessä, miehen työpaikan kesäpäivillä, tavattiin ääsi pöösit. Ei kai olleet kivoja. Possujunassa Pihla sen sijaan ilakoi nauraen. Itse uskaltauduin monen vuoden jälkeen Tornadon pyöritykseen. Vielä illallakin huimasi. Onneksi ei maksanut mitään.

Muumimaailmassa ensijännityksen jälkeen muumit osoittautui kivoimmiksi ikinä, kaikkia piti halata monta kertaa.

Ti-Ti Nallen konsertissa lapsi nautti, äiti ja isä selviytyi. Salillinen ilkamoivia alle kouluikäisiä ei ole ehkä se kaikkein leppoisin lomanviettopaikka. Ti-ti Nallen talolla lapsen toiveet toteutuivat, kun pääsi laulamaan nallejen kanssa bussilaulun ja maalaamaan Äiti-nallen taitelijahuoneeseen.

Pisin reissu tehtiin pohjoisempaan, Hailuotoon mökille, missä päästiin jopa nauttimaan rantalomailusta, Suomen Havaijilla kun oltiin. Käsitöitä tuli tehtyä samalla kun sisko maalasi ovea, Mikko ja lankomies kävivät valokuvausretkillä, koira haukkui tyhjyyteen ja mummo istui Pihlan kanssa leikkimökissä. Ja Oulussakin käytiin Toripolliisia ihmettelemässä. Ja ostosretkellä vankilassa :O siitä myöhemmin lisää.

Pieniä kohtaamisia ja isoja ilonhetkiä koettiin omassa puistossa, ystävien kanssa kotieläinpihalla, siskoni mökillä ja niinkin odottamattomassa paikassa kuin Tuurin kyläkaupan pihalla, Miljoonativolissa. Eikä pidä unohtaa matkoja näihin paikkoihin. Rakastan road tripeja ja matka on mulle iso osa määränpäästä nauttimista.

Näin lueteltuna kuulostaa kyllä hurjalta aktiivikesältä ja jatkuvalta reissaamiselta. Kuitenkin koko kesän mitalle leviteltynä ei näitä retkiä ja kohtaamisia niin montaa ollut. Ja kerrankos sitä kesällä.
Itse nautin ehkä kuitenkin eniten siitä, että sain istua omalla terassilla ja lapsi sai kirmata pihalla, miten vaivatonta ja mukavaa. Varsinkin jos grillistä leijaili hyvät tuoksut.
Ja tulihan niitä remppahommiakin tehtyä.

Kaikenkaikkiaan loistokesä, eikä pelkästään siksi, että vietin siitä 3 viikkoa elämäni ensimmäisellä palkallisella lomalla. Ei paha.

Murtunut jauhopeukalo

Onneksi vain kuvainnollisesti.

En ole nimittäin leiponut aikoihin. En tiedä miksi. Joku rikkoi mun jauhopeukalon.
Harmittaa, koska olisi kiva leipoa. Ja olisi kiva syödä niitä leipomuksia.
Ja harmittaa, kosa leivonnat on ollut iso osa blogia ja nyt ne jutut on jääneet vallan.

Moneen kuukauteen en ole juuri mitään leiponut, kesälläkin pääasiassa vanhoja tuttuja.
Ja yksi niistä oli vielä ihan onneton versio alkuperäisestä. Jättidominokakku lässähti ja päätyi puolikkaaksi versioksi oikeasta :) Onneksi maku oli hyvä.

Mahtui joukkoon yksi ihana uusi tuttavuuskin, mansikkabrita. Oon vältellyt britan tekemistä, koska ajattelin, että marengin tekeminen olisi hurjan vaikeaa. No, eipä ollutkaan, kiitos yleiskoneen. Käsivatkaimella en varmaan jaksaisi vatkata tarpeeksi kauaa :) Ohje britaan löytyi täältä.

Kovin kesäisiä siis nämä leipomukset.

Nyt kun kesä meni, pitäisi keksiä jotain syksyisempää sortimenttia. Peukalo tuntuu hiljalleen parantuvan ja jotain olisi kiva tehdä...

Ehdotuksia? Onko joku tehdnyt britaa muilla täytteillä? Millä?

Entä millaisia omenaleipomuksia harrastatte näin syksyisin?

Kuumaa paossa

Helle ulkona, helle sisällä. Viime päivinä meillä on ollut sisällä lähes yhtä kuuma kuin ulkona. Parhaimpiin lukemiin päästiin tänään, kun ulkona oli +31 ja sisällä +30. Eikä niitä ikkunoita saa edelleenkään aukaista. Huh hellettä on vähättelyä. Tuskaista hellettä.

Tämä uusi hattu on ollut melkeinpä ainoa vaate Pihlan päällä joka päivä. (Älkää huoliko, ollaan oltu varjossa! :) )

Siispä ollaan kaikkina päivinä pakattu kimpsut ja kampsut ja kipitetty äitini pihamaasta nauttimaan. Kotona on oltu vain nukkumassa ja aamupalalla. Koira muutti jopa öiksi mummin luo, se raukka meinasi saada lämpöhalvauksen tässä saunassa. Onneksi olo helpotti heti äitini luona, niillä kun on ilmaistointikin. Pihlalle hankittu puhallettava uima-allas oli myös koiran mieleen.

Jos aiemmin harmitti, että ei ole omaa pihaa, niin nyt se vasta harmittaakin! Miten ihania päiviä ollaankaan vietetty, kun sisätiloissa ei olla käyty muuta kun kylmää juomaa ja jäätelöä hakemassa.
Ulkona on uitu, pelattu sulkapalloa, tutkittu pihapuiden lintuja (tästä ohjelmanumerosta vastasi taata), leikitty pallolla, ihmetelty milloin risuja, milloin kiviä, ja nautittu olosta.

Ne on kai niitä onnen hetkiä, joita nämä äidin pihalta löydetyt neliapilat povasivat :)

Olen kyllä valmis hetkeksi luopumaan tästä kuumuudesta, sillä ensi viikolla on pakko olla kotona... Luvassa pakkaamista ja matkakuumeilua, jipii!!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

It's been super hot here and we have been suffering more or less. Since we aren't able to open any windows in our flat and it's almost as warm inside as it is outside (around 90 degrees), we decided to escape from the misery to my mum's backyard. And oh how fun it has been! Swimming, relaxing, exploring the yard and just enjoying ourselves. I even found two four leafed clovers! True moments of happiness :) That's what I like!

Oi ihana kesäkuu

Nyt sen kai uskaltaa sanoa ääneen, kun ollaan jo kesäkuun puolella: Kesä on täällä! :)
Kyllä se vaan hyvältä tuntuu pitkän ja pirun kylmän talven jälkeen. Auringonpaiste heti aamulla on aivan ihanaa (tai ei nykyään enää NIIN ihanaa, koska auringonvalo iloisesti herättää Pihlan joskus vähän turhan aikaisin... Pitäisi ostaa pimennysverhot.) ja se ettei tarvitse pukea miljoonia kerroksia vaatteita. Jo niissä on tarpeeksi syytä tykätä kesästä. Ja kaikki muukin kesässä on jees :)

Viime aikoina on korkattu erilaiset kesäaktiviteetit, näiden parissa vierähtää monta tovia tulevina viikkoina ja kuukausina.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka! Maistui pitkästä aikaa niiiiiiin hyvälle. Raparperi on mun lempi,öööö, hedelmä? Mikä se muuten on?! :) (Wikipedia auttaa, raparperi on vihannes! Enpä tätäkään tiennyt.) Pienet sormetkin pyrki käsiin piirakaksi, mutta vielä jää Pihla ilman tätä herkkua.

Anopin puutarhasta nappasin omenankukkia kodin koristeeksi. Ihania! Kesällä on ihana pitää kukkia, luonto sisälläkin jne :D

Kummelitkin sen tietää, grilliruoka on parasta! :)

Ja uudet perunat! Ja ulkona syötynä nämä kaikki maistuu vielä vähän paremmalle!

Pihlan uusi suosikkileikki: nurmikon nyppiminen. Voi miten innoissaan tyttö oli kun ensimmäisen kerran pääsi nurmikkoon käsiksi. Siinä tuli siistimpää jälkeä kun ruohonleikkurilla.

Näin kesällä harmittaa, että ei oo omaa pihaa. Olisi tosi kivaa päästä Pihlan kanssa enemmänkin ulos, tytöllä riittäisi siellä kyllä tutkittavaa ja tekemistä.

Muutenkin oma piha olisi poikaa, nyt täytyy aina pakata kimpsut ja kampsut ja hurauttaa vanhempien luokse, tai hyödyntää julkisia paikkoja. Ei se vaan oo niin kivaa kun oma piha ois... Ehkä joskus vielä :)

Millaisia kesäpuuhia teillä on?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 

Summer is finally here, even the calendar says so! :)

I love all kinds of summer activities, BBQ food, playing outside, baking of summer ingredients (rhubarb is my absolute favorite!) and just enjoying life.