maanantai 16. kesäkuuta 2014

I ♥ Hong Kong

Aurinko, viisi päivää, kymmeniä kilometrejä maata pitkin ja maasta ylöspäin, satoja valokuvia, tuhansia hong kongilaisia. Niistä on hyvä reissu tehty.




Samat syyt pätevät myös matkaseurueen valintaan. Ajatus 4-vuotiaasta kuuman kosteassa suurkaupungissa, kulkemassa pitkin kaupunkia ja syömässä eksoottisia ruokia ei vastaa ajatustani lomasta. Siispä Pihlalle markkinoitiin äärimmäisen kiehtova vaihtoehtoinen ohjelma mummila-mummula-akselilla ja me lähdettiin matkaan vain Peetun kanssa. Hyvä niin, sillä vastoin odotuksia ja pelotteluita sateisen sään sijasta meitä odotti kirkkaat taivaat ja +33-35 asteen lämpötilat. Ja odotusten mukaisesti ja vähän ylikin oli ihmisiä. Joka paikassa ja paljon. Sinne olisi yksi 4-vuotias hävinnyt alta aikayksikön.



Meille muille Hong Kong pisti parastaan. Aurinko paistoi, ei tipan tippaa vettä, nähtävää ja tekemistä riitti. Tämä oli meille ensimmäinen reissu Aasiaan joten uutta riitti joka kulmassa. Toki autenttinen Aasia jäi kokematta, sen verran länsimainen ja moderni paikka HK on. Sopi hyvin siis ensimmäiseksi kohteeksi idässä tällaisille länsimaiden ystäville.

Viiden päivän aikana kuljettiin niin lentokoneella, junalla, taksilla, laivalla, raitiovaunulla ja metrolla. Ja jalan, pitkin kaupungin katuja, ostoskeskuksia ja läheisen Lantaun saaren luontoakin. Pääasiassa matka koostui eri paikkojen ihmettelystä, valtavasta Buddha-patsaasta lintutorin pieniin ötököihin. 



Toki joukkoon mahtui shoppailuakin, eihän se olisi matka eikä mikään ilman pientä ostosten tekoa. Valikoimaa riitti laidasta laitaan, olisipa sieltä voinut ostaa kaupasta rotukoiriakin. Jos olisi merkkituotteiden perään, olisi shoppailtavaa ollut vieläkin enemmän. Ikinä en ole missään kaupungissa nähnyt niin paljon merkki- ja luksusliikkeitä kuin Hong Kongissa. Niitä oli satoja! Ja ostoskeskuksia, joissa oli kaikki merkkiliikkeet oli vähintään yksi korttelissa. Siinä alkoi jo Louis Vuittonit, Guccit ja Chanelit kyllästyttää. Sen sijaan Marc Jacobs ihastutti ja kotiin mukaan lähti ihana mintunvihreä Marc by Marc Jacobs laukku. Enhän mä voinut ihan kaikkia merkkiliikkeitä ohittaa?




Kaiken kaikkiaan onnistunut reissu. Peetu osoittautui unelmamatkakumppaniksi, nukkuen molemmista lennoista 90% ja lopun aikaa vain naureskeli. Paikan päällä poikanen oli kaikkien ihailun ja ihmettelyn kohde, ihmiset otti valokuvia ja valokuvasivat salaakin rattaissaolijaa. Ja Peetu 
vain nauroi ja hymyili takaisin.

Kiitos Hong Kong, olit mahtava.



sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Surku.

Niin se elämä osaa yllättää.
Täysin odottamatta, perjantaina meidän koira kuoli. Siinäpä alku viikonlopulle, joka on pitänyt sisällään paljon kyyneleitä, kurkun kuristusta, vatsan solmuja ja pahaa mieltä.




Ehkä pian on luvassa hyvien muistojen muistelun aika.


Lepää rauhassa Rufus.



torstai 5. kesäkuuta 2014

Kymmenen

Täyden kympin poika, joka menee eteenpäin paitsi iässä, myös fyysisesti. Vauhti kasvaa, konttaustyyliksi on muodostunut mielenkiintoinen toinen polvi maassa, toinen koukussa ja jalka maassa.


Ja ylös on päästävä. Se tapahtui varkain, ensi polvilleen, sitten karhunkävelyasentoa ja nyt tukea vastaan nousua. Kunhan nyt malttaisi vielä hetken ja kasvattaisi järkeä ja lähtisi sitten vasta liikkeelle. Mulla ei olisi yhtään niin kiire, kuin Peetulla itsellä. Voisin aina pitää sen vauvana.


Täyden kympin poika. Hurmaava hymypoika. Poika, joka ei hiljaista hetkeä näe, joko on itse äänessä tai kuuntelee hurmiossa siskon puheita. Poika, joka on tavattoman kiinnostunut kaikesta aukeavasta.
Äidin murunen, joka vielä hetken saa nauttia yöllisistä palveluista. Joka vielä hetken saa ja malttaa olla vauva.

Ja kyllä, turvaportti on valmiina. Ja ei, poika ei taida olla kamalasti kasvanut, kun kymmenkuisena on sama body kuin kahdeksankuukautisraportissa.