Terassi uusiksi

Se kuuluisa omakoti-/rivitalo-/paritaloasumisen klisee taitaa olla, että on niin mukavaa kun on oma piha.

Piha on kiva, mutta terassi se vasta mukava onkin. Lisää mahdollisuuksia sisustaa! Postimerkin kokoinen parveke vaihtui meillä terassiin, johon mahtuu paitsi ihmisiä myös tavaroita.

Viime vuonna kun koti oli vasta hankittu ihan ensimmäisiä hankintoja, siis tyyliin kaksi päivää kauppojen jälkeen, oli terassisohva. Sellaisesta olin jo ehtinyt tovin haaveilla.

Mutta kas, piheydessäni en saanut ostettua suoraan mustilla tyynyillä varustettua, kun beige (plaah) versio oli alennuksessa.

Yritin tehdä sohvasta persoonallisemman, mutta pyh, ei onnistunut, tuli vielä vähän enemmän hempeä kokonaisuus.

No viime kesä niillä mentiin ja tämäkin kesä melko pitkälle.

Kunnes ensin meille tuli tumman harmaa varjo pöydälle.

Seuraavaksi kattoon eksyi killumaan kaksi lyhtyä. Mustia.

Ja sitten vielä tämä ihanaakin ihanampi kuin terassillemme luotu musta matto Granitista.

Niin eihän sohva ollut enää mistään kotoisin. Siispä se piti tuunata.

Mustaa kangasta ei siihen kiireeseen löytynyt, koska heti kun keksin tuunauksen niin pakkohan kangas oli samantien saada. Mutta tummanharmaa ajaa asiansa varsin hyvin.

Jotain väriäkin piti keksiä.

Sellainen terassi. Nyt kun saisi vielä maalata talon harmaaksi ;)

Ja mopsikin voisi saada mustan kaverin. Onneksi vaunut on mustat, sopivat tänne sitten kivasti.

Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu

Oma piha on aika kiva. On kivaa kun tilaa on seinienkin ulkopuolella.

Mutta olis kiva jos se oma piha myös näyttäisi kivalta.

Tältä meillä näyttää nyt. 

Pääsee piha ankeudessaan oikein kunnolla esille kun ei edes vielä ole lehdet puissa ja nurmikkokin kituu.

Edellinen omistaja oli naapureiden puheiden mukaan jonkin sortin hortonomi ja noissa erittäin karuissa kukkapenkeissä on joskus komeillut hienojakin juttuja. Tiedä sitten mitä niille tein, ehkä revin kaikki kukat rikkaruohoina pois?! Kuitenkaan viime kesänä meillä ei ollut kovinkaan nättiä.

Nyt pitäisi korjata asia.

Vihreän ruohon lisäksi haluaisin yhden ison kukkapenkin, joka tulisi pihan perälle.

Tämän tilalle...

... jotain tällaista.

kuvat täältä ja täältä

Polttavin kysymys kuuluu tietenkin: Miten tällaiseen lopputulokseen pääsee?

Hetki sitten olisin vielä vastannut ettei hajuakaan, mutta nytpä onkin. On jaloritarinkannuksen, tertturuusun, arovuokon ja monien muiden haju.

Ja tästä käy kiittäminen työkaveria, jonka peukalo on erittäin vihreä ja jolla riittää selvästikin taitoa näihin hommiin.

Innokas puutarhuri tarjoutui tekemään oikein kunnon suunnitelman istutuksia varten ja nyt ne on mulla ihailtavana yhdessä erilaisten lehtien ja puutarhakirjojen kanssa.

Mä oon hurahtanut. Haluan niin paljon kaikkia kauniita kukkia pihaan. Tiesittekö että tällaisiakin narsisseja on?! Oi, olen rakastunut.

Nyt kun joku vielä mylläisi koko pihan, tekisi perustukset kukkapenkille ja laittaisi uuden nurmikon. Terassin aidatkin pitäisi kaataa. Ja pari puskaa kitkeä pois. Ja koivun kanto irrottaa. Huh. Toivottavasti pian on jotain lopputuloksia esiteltäväksi...