Jo ihan pikkutytöstä asti Euroviisut on olleet mieluinen tapahtuma ja yksi jokakeväinen kohokohta.
Eikä tämä vuosi ole poikkeus, intoa piukassa odotan lauantain finaalilähetystä!
Niin kuin monessa muussakin asiassa, oli Euroviisuissakin kaikki paremmin ennen. Vaikka tykkään kyllä katsoa kolme eri lähetystä viisuista, tykkäsin silti enemmän vanhasta tavasta, jossa kisoja oli yksi ja pelissä oli oikeasti jotain, kun putoaminen koko leikistä vuodeksi oli vaaakalaudalla.
Lapsena en kyllä jaksanut koskaan katsoa lähetystä loppuun asti :) Varmastikin siitä johtuen selkeimmät ja vahvimmat euroviisumuistot on vähän myöhemmin, 90-luvun lopulta. Dana Internationalin vuoden 1998 voiton muistan erityisen hyvin. Ja muistan sen kertosäkeen sanat edelleen :) Vaikka kyllähän CatCatkin on syöpynyt mielen syövereihin, sitä ei kai voi unohtaa vaikka haluaisi. Kotimaiset muistaakin ehkä paremmin, niitä on varmasti silloin hehkutettu ihan yhtä paljon kun näitä nykyisiäkin. Yamma Yammakaan ei sovi unohtaa :)
Suomen viisuhistoriaanhan mahtuu kyllä liuta hyviä ikivihreitä, Sata salamaa, Lapponia, Hengaillaan, Eläköön elämä, Pump pump jne.
Eikä kai ole Suomen viisuista puhumista ilman Lordin hehkuttamista. Myönnän, että olin Lordia vastaan aina semifinaaliin saakka. Sitten viisuhulluus ja Lordin hehkutus sai mut valtaansa ja innostuin. Ja olin Keskustorilla juhlimassa :) Sitä en kyllä unohda ikinä, vuosien viisufanius palkittiin ja viimein saatiin juhlia.
Ja saatiin euroviisut Suomeen! Jeah, koska en ihan hardcore viisufani ole, käytin sataseni paremmin ja hyödynsin sukulaisuusuhteet ja kävin katsomassa semifinaalin kenraalin ilmaiseksi. Olihan se kokemus, mutta paremman näköistä se on telkkarissa, selkeästi made for TV tämä show on.
Mikä viisuissa sitten viehättää? Jotain ihmeellistä siinä on, että kerran vuodessa hurahdan kuuntelemaan hyvin erilaisia ja erikoisia kappaleita ja päädyn tykkäämään mitä kummallisimmista biiseistä. Lavashow osaltaan viehättää, se hullunmylly ja ylilyönti kuuluu asiaan. Parhautta on lukuisat "yllättävät" asunvaihdot.
Ehdottomia suosikkejani biiseissä on kunnon euroviisuanthemit, disco/dance-rytkytykset :) Se on musiikkia, jota en yleisesti kuuntele, mutta tässä yhteydessä se uppoaa täysin :) Drama Queen, Through My Window, Shake it , Invincible ja Addicted to You muiden muassa.
Ja sitten on tietty kunnon balladit, joita ilman ei yksiäkään viisuja käydä :) Esimerkkeinä olkoon Hold Me Now, Molitva, It's My Time, Questa Notte.
Sitten toisaalta joukkoon mahtuu ihan oikeastikin hyviä biisejä. Never Ever Let You Go, Rändajad , Butterflies, Satellite ja erityisesti Worrying Kind edustaa tätä puolta.
Ja ainahan on se hullu puoli, ne ihmeellistäkin ihmeellisemmät biisit, jotka loppujen lopuksi onkin hyviä. Ne on kyllä euroviisujen suola. Congratulations ja We are the Winners tulee ensimmäisinä mieleen.
Saa nähdä miten tänä vuonna käy... Jännityksellä seuraan kotikatsomossa suosikkieni menestystä... Tehokas viisupropaganda on saanut mut puolelleen ja pieni osa mussa uskoo Paradise Oskarin mahdollisuuksiin. Vaikka itse kyllä kuulin biisin kunnolla vasta tän viikon maanantaina, enkä siitä hirveästi tykkää.
Sen sijaan Sveitsi, Venäjä ja Liettua on kivoja. Samoin Englanti, koska sitä edustaa ihanat Bluen pojat :) Ja Tanska on kans hyvä. Jälleen jotain vähän joka tyylistä :)
Oikein hauskaa viisuiltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, kun kommentoit. Mai tykkää.