Jotta tasapaino ja realismi säilyy, on aiemman puheen kehityksen kehumispostauksen vastapainoksi raotettava totuuden verhoa.
Yksi sana puuttui listasta.
Se on EI. Ja se on meillä aika ajoin iso hitti.
Ein kavereiksi on tulleet myös eipäs ja enkä, sekä läheisiksi tuttaviksi minulle, minun, Pihlan oma.
Sitä uhmaako tämä nyt on?
Vauvan yövalvomisten lisäksi uhmaikä taitaa olla yksi suurimmista kauhistelun aiheista lapsen hankinnassa. Yhdessä jos toisessa paikassa uhmaiän alusta varoitellaan juuri Pihlan ikäisten kohdalla. Vielä jokin aika sitten saatiin vain jännittää ja pohtia mahtaako Pihlalle edes tulla koko uhmaa.
No, eipä tarvitse enää jännittää. Tiedä sitten onko tämä sitten sitä itseään, mutta hyvässä vauhdissa ollaan. Yllättävänkin lyhyessä ajassa Pihlalle on muodostunut hyvin selkeä tahto. Ei raikaa kyllä herkästi, jos joku ei huvita. Toki aiemminkin tyttö on osannut kieltäytyä jossain tilanteissa, mutta nyt tuntuu, että kieltäytyminen on yksi parhaimmista asioista.
Otatko puuroa? Tuu potalle. Lähdetään ulos.
Hullunkurisinta on se, että tässä ei-puuskassa Pihla kieltäytyy myös täysin mieluisista tekemisistä.
Tehdäänkö palapelejä? Tuu äitin syliin lukeen kirjoja. Piirrelläänkö?
Siinä tuleekin esille se toinen puoli kytevästä uhmasta.
Kaikki pitää saada tehdä itse.
Kaikki on Pihlan omaa.
Jos Pihla itse keksii vaikka sekunti äidin ehdotuksen jälkeen, niin silloin voidaan tehdä palapelejä. Ihan itse.
Eikä näitä asioita sanota kauhean lempeästi. Mikä on melkoisen hämmentävää. Yleisesti Pihla on hyvin lauhkea, isänsä luonteen perinyt. Mutta kieltäytymistä ei hoideta kainosti, vaan napakasti tyttö kivahtaa ei! Ja minä se vasta raikaakin, oikein pitkästi ja hartaasti.
Mutta sekin kai on osa uhmaikäisen toimintaa? Tunteet on suuret ja heittelevät laidasta laitaan.
Pihlakin vetää nollasta sataan tahtomistensa kanssa, mutta yhtä nopeasti se vielä toistaiseksi loppuu. Toivottavasti siinä asiassa ei ole pahempaa luvassa.
Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on uhmasta?
Jotain kultaakin kalliimpaa vinkkiä miten tästä selvitään?
Itse olen nyt aloittanut sillä, että lasken kymmeneen, ja annetaan neidin hoitaa huutaminen, itse en siihen ryhdy.
