Viime viikonloppuna oli aika hyvästellä koti.
Koti, jossa meidän oli hyvä olla. Ihana asunto, mahtava sijainti.
Koti, johon muutettaessa ovessa vielä luki kaksi nimeä.
Koti, johon tuotiin ensin pieni koiranpentu.
Sitten pieni vauva.
Paljon tapahtui niiden seinien sisällä ja siellä asumisen aikana. Voisi jopa sentimentaalisesti todeta, että siellä kasvettiin aikuisiksi. Bilettävistä opiskelijoista työssäkäyviksi vanhemmiksi.
En ikinä unohda kotia, jossa pieni koki kaiken ensimmäistä kertaa. Ja kasvoihan se lapsikin.
Meidän oma koti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, kun kommentoit. Mai tykkää.