Muiden aarteita

Siinäpä sitä, pöydällinen yhden roskia, toisen aarteita.

Tästä on tullut jokavuotinen, usein keväinen traditio. Myllään kaapit ja lipastot, sovitan vaatteita itselle ja lapsille ja luovun pienistä tai muuten sopimattomista. Mietin tuleeko juuri siitä kahvimukista juotua, onko juuri tämä kynttiläkippo oikeasti tarpeellinen. 

Hintaa laitan aina hyvin vähän, ostajia ilahduttavasti. Ajatushan on ihan oikeasti vain päästä eroon tavarasta. Tuntipalkoille tällä tuskin muutenkaan pääsisi, sen verran paljon aikaa ja vaivaa kirpparipöydän valmistelu ja ylläpito.

Mutta sitten mieli on hyvä, kaapit tilavammat ja olo kevyempi. Jos näin jatkuu, on meillä kohta tyhjät kaapit ainakin tavaran osalla, sitä kun en liiemmin ostele nykyään. Mitä sitten myyn? Ainakin tuota kuvassakin näkyvää trikoista kantoliinaa, joka jatkaa pöydästä toiseen. Miksi se ei kelpaa kenellekään?!

Pienessä mittakaavassa

Joskus, kun isot asiat ahdistaa, koti on räjähtämispisteessä ja tuntuu, että mikään ei pysy siistinä, on kiva keskittää energia ja siivousvimma pieneen hallittavaan kohteeseen.

Kaappiin.

Siellä kaaos olikin kyllä melkoinen.

Järjestelyinto iski päälle ja kaappi järjestyi.

Miten voikaan tulla niin hyvä fiilis kun saa kaaoksen järjestettyä.

Järjestellessä iski pieni Martha Stewart-hetki, kun innostuin merkkaamaan kaikki laatikot.

Leikkasin tarra-arkista kuvioleikkurilla somat piparireunaiset kuviot ja kirjoitin mitä kussakin laatikossa on.

Luulisi miehenkin löytävän etsimänsä ;)

Seuraava järjestelykohde onkin sitten siivouskaappi. Ja kai jonkun pitäisi pölytkin pyyhkiä.

Hylly siistiksi

Olohuoneen järjestyksen vaihdon jälkeen ollaan kypsytelty ajatuksia ja ideoita huoneen uudesta ilmeestä. Eilen käytiin Ikeassa (ihanaa kun se on tässä lähellä, että voi vaan poiketa siellä. ) ihmettelemässä TV-tasoja ja hups, sieltä tarttuikin matkaan jotain ihan muuta. Meillä on rivistö Billy-hyllyjä, jotka on täynnä tavaraa.

Onneksi Ikea on ajatellut meitä tavaroiden hamstraajia ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia Billyyn ovet!
Jee!
Siispä meidän isossa Billyssä on nyt puoliovet, kas näin se kävi:

Ihanaa, kun kaikki epämääräinen, kaikenkirjava sälä meni piiloon. Erityisen iloinen olen siitä, että ne muutamat viinapullot, mitä meillä on, on vihdoin piilossa :) Pullojen esillä pito on jotenkin, noh, teiniä ja/tai 90-lukuista.

Samalla nämä ovet "liittää huonetta yhteen", kun vastapäiselle seinustalle tulee uusi TV-taso, johon todennäköisesti tulee kiiltävät valkoiset ovet. Mutta se onkin sitten toinen tarina... :)