sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Popsi, popsi porkkanaa - tai sitten et

Isänpäivän, synttäreiden ja muiden juhlien lomassa eletään tavallista arkea. Ja siitä on välillä juhla todella kaukana.
Meillä pyörii tällä hetkellä päivät Pihlan syömisen ympärillä. Ei vaan pysty ymmärtään, milloin neiti haluaa syödä, mitä se haluaa syödä ja kuinka paljon. Huoh. Kokonaisuudessaan tyttö syö aika huonosti.

Huonona päivänä ja heikkona hetkenä mä stressaan ja oon niin valmis lyömään hanskat tiskiin, mutta onneksi on hyviäkin päiviä, enemmän kuin huonoja.
Ja onneksi tyttö kasvaa ja kehittyy, joten kauhean suurta huolta ei syömättömyydestä tarvitse kantaa. Niinä hyvinä päivinä mä uskon, että Pihla oppii kyllä syömään, viimeistään kun tissimaito jää pois. Huonoina päivinä mä oon varma, että Pihla vielä koulussakin suostuu syömään vain hedelmäsoseita ja bataattia. No, edes niitä sitten :)

Viimeisin trendi on sylkeä kaikki ruoka ulos.  Ja voi miten hauskaa se onkaan Pihlan mielestä. Hyvinä päivinä mua naurattaa, huonoina vähän vähemmän :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa, kun kommentoit. Mai tykkää.