.... stressaa, stressaa västäräkki?
Miksei se nuku? Miksi se nukkuu? Koskahan se nukkuu? Herääköhän se nyt?
Ehdinkö sillä välin kun se nukkuu? Miksei se herää? Nyt se nukkuu, mitä se tekee sit yöllä? Oho, mites se nyt noin hyvin nukkui?
En muistanutkaan, miten paljon stressiä voi pienen ihmisen uni saada aikaan. En taida koskaan olla tyytyväinen.
Viimeiset viikot ongelma on pääasiassa ollut nukkumattomuus. Miten ihmeessä alle kolmekuinen selviää päivästä muutamilla enintään 45 minuutin tirsoilla? Miten vain rinnalle tyytyväisenä nukahtavan saisi nukkumaan muualla?
Sitten tuli päivä, kun toinen nukkui kahdet yli kahden tunnin päiväunet. Ei voi olla totta, nyt se ei sitten nuku yöllä.
Neuvolassa kysytään miten vauva nukkuu ja syö. En tiedä. En laske syömismääriä ja yritän niin kovasti olla miettimättä sitä nukkumista. Yöelosta en osaa oikeasti sanoa mitään faktoja, en edes aamulla herätessä osaa kertoa montako kertaa poika söi. Pitäisi varmaan virittää videointi yöksi, jos tarkkaa tietoa haluaisi.
Tietämättömyys onkin ehkä paras lääke tähän ongelmaan. Tai ainakin tietämättömän ja välinpitämättömän leikkiminen. Kun ei liika mieti mitä juuri nyt tapahtuu, ei voi liikaa murehtia tulevaa.
Oon yrittänyt omaksua zen-hengen, olla ajattelematta liikaa mitään. Kyllähän lapsi nukkuu sillon kun nukuttaa.
Peetulla taitaa olla unessa viikkobudjetti, sillä pitkässä juoksussa se varmasti nukkuu tarpeeksi. Kai. Ehkei. En tiedä.
Nukutaanhan teilläkin välillä huonosti, nukutaanhan?!
Meillä pienemmällä oli koliikki. Neljä kuukautta huudettiin. Sitten maha helpotti, mutta univaivat jäivät. Neuvola ei meinannut uskoa kun väitin että lapsi nukkuu yöt max 120min pätkissä.
VastaaPoistaLatasin iPhoneen appsin, jolla pidettiin kirjaa lapsen syömisestä. Siinä valittiin aina joko oikea rinta/pullo/vasen rinta ja klikattiin milloin syönti alkoi. Ja sitten klikattiin milloin se loppui. Sen avulla tieisn mistä olin viimeksi imettänyt. Samaan appsiin klikkasin myös kun lapsi nukahti ja heräsi. Se kertoi tarkalleen unien pituuden. Yölläkin kun huuto alkoi, otin ensin kännykän käteen ja klikkasin. SIitä appsista sai kaikki tilastot näppärästi excel-muotoon, jotka sitten pystyi näyttämään neuvolassa. Mikään ei ollut enää mutu-tuntumaa. Oli tarkkaa tilastoa. Ja päästiin unikouluun.
Se, ettei itse tarvinnut muistaa unien pituuksia tai jännätä sitä että "jokohan sillä on nälkä", helpotti omaa oloa kummasti.
Huh. Teillä onkin ollut aikamoista. Karuudessaan vertaistuki on kai tätäkin, kun kuulee miten jollain on vähän vielä vaikeampaa. Onneksi teillä se on jo takanapäin. Ja onneksi olit noin reipas, valveutunut ja oma-aloitteinen! Jälleen voi Applea kiittää, moinen laite auttaa äitien aivokapasiteetin puutteessa monessa asiassa. Mulla oli synnytyksessä supistusappsi ihan ehdoton, en olisi millään pystynyt katsomaan kellosta supistusten väliä. Riitti kun painoi nappia. Tai siis käski miehen painaa nappia.
Poistameillä nukutaan jo vaihtelevasti välillä vähän paremmin! yöt nukkuu onneks hyvin, tai sama kun sulla että en ainakaan aamulla muista jos oon heräillyt useasti :) työnnän vauvalle vaan tissin suuhun ja nukahdan itse uudelleen.
VastaaPoistamutta herkästi kyllä kaikki menee niin pieleen kun vaan voi. vauva aistii musta heti jos on päivällä jotain sellaista että toivoisin sen nukkuvan juuri sen aikaa, ja tottakai juuri silloin ei nuku ollenkaan eli itkee ja karjuu hetken päästä väsymystään :D
Mahtavaa, ehkä nämä vauvat ovat kehityskelpoisia yksilöitä ;)
PoistaYöt meilläkin menee kyllä niin hyvin, ettei pitäisi valittaa. Mutta kun päivällä tapahtuu juuri tuo mainitsemasi; kun olen suunnitellut monta asiaa päiväuniajalle, nukkuu Peetu paljon vähemmän kun muulloin. Tyyppi antaa mun tehdä ne pakolliset; pyykinpesu, siivous, tiskit, mutta kun olisi aika nostaa jalat pöydälle kuuluu kimakka huuto. Huoh.
"No nyt se on nukkunut vaunuissa jo yli 2 tuntia eikä ole kuulunut pihahdustakaan... Onkohan se hengissä..."
VastaaPoistaSiinä vaiheessa kun hiippailet ulos tarkistamaan, että kaikki on ok, se aivan varmasti herää ja sekös harmittaa. :D
Juurikin näin :) Luulisi, että näin toisen lapsen kohdalla olisin jo oppinut, mutta ei, pakko sinne on mennä kurkkimaan.,
Poista