tiistai 1. maaliskuuta 2011

Makeaa mahan täydeltä

Tarjottavaa syntymäpäiväjuhlilla todella riitti. Ensimmäistä kertaa elämässäni järjestin ihan yksin tällaiset juhlat ja tein ihan itse kaikki tarjottavat. Huhhuh. Tekeminen oli kivaa, ainoaksi haasteeksi osoittautui aikatauluttaminen. En onnistunut siinä järin hyvin, aika myöhään perjantaina oli uuni kuumana :)

Niin kuin synttäreillä kuuluu, kunniapaikalla keskellä pöytää oli kakku. Koska tarjolla oli paljon makeita juttuja, päädyin kakussa vähän keveämpään vaihtoehtoon. Toisaalta vaa'assa painoi myös oma mieltymys, kermakakut kun ei ole niin mun mieleen. Tämä ihana hyydykekakku, Kinuskikissan Juhlapöydän raitakakku, maistui vaniljalle, mansikalle ja vadelmalle. Nam.


Kermaisen osuuden pöydässä hoiti Red Velvet Cupcakes. Aiemmin tekemäni red velvet- kakku (itseasiassa Pihlan puolivuotis-juhliin :) ) hurmasi ja halusin kokeilla muffiniversiota. Toimi yhtä hyvin, jopa paremmin kun nyt väriksi tuli kauniin punainen. Ja ensimmäistä kertaa onnistuin kuorrutteenkin kanssa täydellisesti. Juuri oikea koostumus, kauniisti pursottuva ja hyvä makukin. Koristeena pitsireunus ja tuunattu cocktailtikku :)


Todellisen haasteen juhlavalmisteluihin toi macaronit. Aiemminhan kerroin koeannoksesta. No, ei mennyt ihan putkeen leipomukset. Ensimmäinen satsi meni ihan pilalle, uuniosuudessa mokasin taas. Onneksi toinen satsi onnistui, vähän tummumista havaittavissa näissäkin, mutta muuten oikein kelpo yksilöitä. Ja hyviäkin olivat.


Suloisen kaksikerroksisen keksitarjottimen alaosassa oli Martha Stewartilta bongattuja glitter pallo-keksejä. Suhtauduin hieman epäillen väliin tulevaan inkiväärivoitahnaan, mutta voi että miten hyviä ne olikaan. Teen toistekin. Harmi, että näistä ei ole kunnon kuvaa, mutta näkyyhän ne tuolla vähän :)


Jotta maha ei todella olisi täynnä vain makeaa, oli vastapainona kaksi suolaista piirakkaa, lihansyöjille ja kasvissyöjille :) Tykkään itse suolaisista piirakoista ja oon aina ihan toheissani, jos jossain kahvipöydässä sellaista on tarjolla, mutta silti leivon sellaisia itse hirveän harvoin. Nämä kaksi oli ehkä elämäni neljäs ja viides itse leivottu suolainen piirakka. Kinuskissasta löytyi näidenkin ohje, Poropiirakka ja Mustapekan tomaatti-sipulipiirakka.



Sellainen vaaleanpunainen juhlapöytä :) Onnistui kyllä hyvin, äidiltä lainatut kahvikupit ja hopeat toi mahtavan vintagefiiliksen.

4 kommenttia:

  1. Nam nam, eipä vissiin tullu vesi kielelle kun noita herkkuja katteli :P Etenkin toi kakku... slurps.

    VastaaPoista
  2. Voi mitä ihania herkkuja! Ihana kakku ja macaronit näyttävät hyviltä!

    VastaaPoista
  3. Voi vitsi mitä herkkuja, ihania! Mä oon niin kade, voi kun mustakin joskus tulisi jauhopeukalo. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitoskiitoskiitos!
    Nina, jauhopeukaloksi voi oppia, mäkin olen oppinut vasta parin vuoden sisällä!

    VastaaPoista

Ihanaa, kun kommentoit. Mai tykkää.