Harjoituskappale

Nyt kun olen innostunut leipomaan oon alkanut haaveilla paremmista työvälineistä. Eikä tilannetta auta se, että katselen päivittäin Martha Stewart Showta, jossa se käyttää unelmieni konetta. Kitchen Aidia nimittäin.
Haluaisin niin kovasti paljon sellaisen ikioman. Vaikka tällaisen kauniin värisen (blogin kanssa sävy sävyyn :) ):

kuva täältä

No, ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ole mulle suotu, joten ihanuus saanee odottaa jonkin aikaa.

Mutta ei hätää, sillä sain korvikkeen ja harjoituskappaleen! Poikettiin pikaisesti Fida Lähetystorilla viime lauantaina ja mitäs sieltä löytyikään?! Philipsin täysin kelpo Ahkera yleiskone hyvin halvalla (miten symppis nimi) ! Kone on vanha, viikonloppuna vieraillut ystäväni oli kovin iloinen törmätessään lapsuutensa koneeseen :D

Mikko lupasi, että jos nyt tällä harjoittelen ja todella koen tarvitsevani konetta, voisin sitten joskus saada ihan ikioman ihkaoikean Kitchen Aidin. Jee :)

Heti sunnuntaina piti tietty sit kokeilla, miten kone toimi. Ja hyvinhän se toimi! Mä kun olen sellainen miljoonaan suuntaan sykkivä ja samaan aikaan pitäisi tehdä montaa asiaa, niin kone kyllä helpottaa työskentelyä. Aikaisemmin olen epätoivoisesti viritellyt vatkainta pysymään paikallaan, mutta sehän ei tuota kuin vaikeuksia. Ja sotkua. Pitäisi kokeilla pystyykö Ahkera oikeasti pyörittään taikinaa. Tekisi mieli korvapuusteja, mutta en jaksa sitä pitkää vaivaamista.

Niin ja mitä siis tein silloin sunnuntaina?
No suklaakakun! Sellaista oon halunnut kauan tehdä ja oon metsästänyt hyvää ohjetta. Nyt vaan nappasin nopeasti jonkun ohjeen, kun hinku Ahkeran testaukseen oli suurempi kuin itse kakku. Löysin reseptin täältä. Kakku osoittautui kyllä aikas hyväksi, erityisesti täyte/kuorrutus. Parempaa kakkupohjaa metsästän vielä.

Kuvakin kakusta tuli, joskaan ei niin edustava :D Pyysin Mikkoa ottamaan kuvan ja kas tällainen siitä tuli:

Mikon sanoin: onhan siinä kakku, suklaata ja pyöreäkin on.

Rotinat

Kävin viikolla katsomassa kaverini ihanaa pientä poikaa. Uskomatonta, miten sitä voi näyttää ihminen pieneltä ja miten nopeasti sen unohtaa, miten pieniä ne on. Paljon unohtuu seitsemässä kuukaudessa :)

Silloin, kun Pihlaa kävi ihmiset ihastelemassa, oli mun mielestä varsin mukavaa, että ihmiset toi tullessaan syömistä, pullaa, kakkua, tms., eli rotinoita. Koska eipä sitä itse jaksanut/ehtinyt mitään silloin alkuun laittaa. Tämän rotinasanan opinkin silloin, kun isäni tuliaisiaan esitteli. Karjalainen perinne tuo, mutta varsin käyttökelpoinen meille manselaisillekin :)
Siispä pyöräytin vikkelän muffinsisatsin ja menin kera muffinsien ja pienen lahjan kanssa kylään.
(Tämä kyseinen äiti oli kylläkin niin viitseliäs ja reipas, että siellä oli pöytä komeana omista tekeleistä, piirakoista ja muffinseista. Nam.)

Muffinssit olivat Kinuskikissan minttusuklaamuffinsien inspiroimia, kiireisen äidin versio :) Taikina on nimittäin Sunnuntai Suklaanmakuinen kakku- ja muffinsimix, sitten vaan sekaan hienonnettuja Pätkis Minibiteseja ja jokaisen muffinssin keskelle yksi pala. Nam. Sairaan hyviä! Ja sairaan helppo tehdä!

Esikoisen useat juhlat

Näin kun ollaan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä (mistähän tuokin sanonta tulee?!) riittää energiaa, intoa ja ennen kaikkea aikaa järjestellä juhlia vähän pienemmistäkin aiheista.
Tai isohan aihe tämä meidän elämässä on, Pihla nimittäin täytti viime viikolla puoli vuotta! Kamalaa vauhtia aika menee, ei ole Pihla enää mikään pieni vauva. Vaikka vauva onneksi vielä :)

Kutsuttiin mummot ja papat tätä merkkipaalua juhlistamaan. Ja minä pistin parastani leipomuksissa :) Olin jo kauan haaveillut red velvet-kakun tekemisestä, se kun vilahtelee yhdessä jos toisessa amerikkalaisohjelmassa. No tässäpä oli sitten hyvä syy sitä kokeilla. Ekaa kertaa tein myös lusikkaleivän tyylisiä keksejä ja suolaisia pikkuleipiä. Nameja kaikki. Ja pöytäkin oli nättinä ja lapsi somassa mekossa. Ja mitä sitten kävikään? Kamerassa ei ollut muistikortti sisässä ja kaikki kuvat meni hukkaan!!!!! Nyyh. Meidän tyhmä digijärkkäri sallii kuvien ottamisen vaikka muistikortti ei ole sisällä. Ja se supertyhmä digijärkkäri vielä näyttää esikatselun kuvan oton jälkeen! Nyyh. Mä siis napsin onnellisena monta kuvaa ja yksikään ei jäänyt talteen :( Aina ei mee niinkun Strömsössä :) No, seuraavana päivänä napsin jämistä kuvat :)

Red velvet cake. Nam. Ihan erilaista kuin suomalaiset kakut ja juuri siksi mun makuun sopivaa. Ei makeaa kermavaahtounelmaa, vaan jämäkkä kakku ja hennosti makea kuorrute. Tuo kuorrute on kermavaahto-Philadelphia-Mascarpone-sekoitetta. Päällä kookoshiutaleita. Itse kakkuhan on suklainen.

Sydänpikkuleipä on lusikkaleipätyylinen shortbread, jonka sisällä on vadelmahilloa ja hieman valkosuklaata. Ihania! Mä rakastan lusikkaleipiä enkä voinut uskoa, että osaisin itse tehdä jotain sen tyylistä. Seuraavalla kerralla kokeilen kyllä jotain kotimaista reseptiä, jos maistuisi vielä paremmalta :)

Suolainen keksi on Kinuskissan Parmesan-keksit. Äärimmäisen helppo tehdä ja todella hyvää.

Olin siis todellakin laittanut pöydänkin nätiksi, mutta enpä sitä viitsinyt enää seuravaana lavastaa :) Koristeena oli kehyksissä kaksi kuvaa Pihlasta, kapalokuvassa tytöllä on ikää pari tuntia, toisessa kolme päivää :) Mummoni on ihana juhla vieras, koska se tuo aina tullessaan kukkia. Rakastan tuoreita kukkia, mutta jotenkin niiden ostaminen aina unohtuu. Onneksi mummo toi nytkin ruusuja tytölle.

Ja tässäpä sankari syömässä, omia "herkkujaan". Bataatti on neidin suussa, joskaan siitä ei tainnut mitään mahaan asti mennä :) Syömisharjoitukset siis käynnissä, ollaan päästy perunaan :)

Mitähän muita juhlia sitä tässä vielä keksii? :)

Mopsipullaa

Ei mopsista vaan mopsin näköinen.
Jälleen siis leipomuksia luvassa.

Jokin aika sitten ystäväni kyläilivät meillä ja uuteen rooliini sopien valmistin brunssin. Hedelmäsalaattia ja vuohenjuustomuffineita balsamicosipuleiden kera. Siis ne muffinit sipulin kera :D
Muffineiden ohje löytyi Kotivinkistä (jota olen jo vuoden verran tilannut ja josta tykkään kovasti!). Valitettavasti muffinit olivat kyllä pienoinen pettymys. Ilman balsamicosipuleita ne ei maistuneet oikein miltään. Harmi, koska rakastan vuohenjuustoa. En kuitenkaan antanut vielä periksi, seuraavalla kerralla käytän toisen merkkistä vuohenjuustoa ja isomman määrän :D

Mutta ulkoisesti muffineista tuli kyllä kivoja, erityisesti siis siitä mopsin näköisestä :D

Juhannuksen sneak peek

Suunnataan juhannuksen viettoon Kaakkois-Suomeen, sekä isäni että siskoni mökeille.
Menu on nyt mielessä, toivottavasti sää sallii grillaamista! Toki muutenkin olisi kiva, että saisi olla vaikka ulkonakin. Toisaalta, mä viihdyn kyllä ihan hyvin sisälläkin :) Taidan pakata parit pelit matkaan, jos vaikka sataa koko jussin.

Mutta se ruoka siis. Tällaiset löytyy meidän listalta:

- kana-kasvisvartaat
- halloumijuusto
- uudet perunat
- makkara (mä rakastan makkaraa!! :) )
- Smores (eli grahankeksi-vaahtokarkki-suklaaherkku)
- yllätysjälkkäri

Tässä teille kurkkaus yllätysjälkkärin valmistukseen... Palaan valmiin herkun kuvien kera sitten juhannuksen jälkeen :)

Leppoisaa ja hauskaa juhannusta kaikille!

Pihlan päivä

Sunnuntaina juhlittiin Pihlan ensimmäistä nimipäivää mummun, papan, mummin ja taatan kanssa. Aiemmin tässä perheessä on nimipäivät ohitettu,  mutta pitäähän sitä pikkuisen ekaa nimpparia juhlia. Nähtäväksi jää, jatkuuko juhliminen seuraavina nimipäivinä :)

Sankari itse.

Pöydässä oli tietenkin kystä kyllä.

Aiemmin testiajettu Raparperi upside-down-kakku pääsi kunniapaikalle ja ensimmäistä kertaa muidenkin kuin Mikon maisteltavaksi. Hyvin kelpasi kakku, kovasti tykkäsivät.

Tein ensimmäistä kertaa cupcakeja reseptillä, jonka löysin My Little Baking World-blogista. Erittäin hyvä vaniljamuffinien resepti, tykkäsin ja niin tykkäs muutkin! Päälle tuli laiskuuden ja kiireen vuoksi ihan vaan kermavaahtoa (sekin vieläpä kaupan valmisvaahtoa... :) ) ja nonparelleja. Söpöjä kakkusia.

Lisäksi tarjolla oli Pihlaja-karkkeja, joiden mukaan Pihla on saanut nimensä :D Pitkästä tarinasta lyhyt versio: pojan nimeksi oli ehdolla Sisu ja leikiteltiin ajatuksella, että tytöllekin olisi karkkinimi. Koska Marianne ei sytyttänyt, tuli mieleen Pihlaja-karkit, eli Pihla :)

Näissä kuvissa pääsee nyt esille myös oma "leimani", otsikosta tuttu cupcake. Eipä eksy kuvat vieraisiin pakkoihin. Tai ainakaan niin helposti :)

Raparperi rokkaa

Mä tykkään ihan hirveästi raparperista. Tykkään siitä, että makeakin juttu saa ihanan kirpsakan maun raparperista. Piirakka ja kiisseli on ihan suosikkejani. Niistä tulee niin ihana alkukesän fiilis. Olisin ikionnellinen, jos raparperia voisi kasvattaa parvekkeella. Nyt tosin päätin pakastaa alkukesän fiilistä ja laitoin pari pussia valmiita raparperipaloja pakkaseen. Jos sitten syksyn kylmässä herkuttelisi :) Voisi vaikka Pihlalle maistattaa jo talvella... Vai säilyyköhän se pakkasessa kuinka kauan?

Tänään tein uudella reseptillä raparperikakkua. Ohje on Marthan Rhubarb Upside-down cake. Resepti löytyy täältä. Sieltä löytyy myös video, jossa Martha tekee itse kyseisen kakun :)

Idea kuullosti niin hauskalta, kakku käännetään ylösalaisin valmistuksen jälkeen. Siispä Pihla päiväunille ja äiti leipomaan.

Tässä lopputulos. Kuvat Mikon käsialaa.

Yllättävän helppotekoinen kakku. Valitettavasti mun raparperit ei ollut yhtä punaisia kuin Marthan, mutta toimii se noinkin. Päällinen (tai se pohja ;) ) on ihanan pehmeää ja raparperit superherkullisia. Itse kakkuosa oli megahyvää! Liekö siinä syynä se, että taikinaan tuli kermaviiliä. Se oli ihanan kosteaa. "Moist" niinkuin amerikassa sanotaan. Mä tykkään siitä sanasta :) Ja sit pohjalla oli rapsakka kuori. Ah. Tosi herkkua.

Suosittelen lämpimästi! Voisiko vielä yöpalaksi syödä vähän?! :)

Kodinhengetär

Mun sisällä on aina ollut reipas kodinhengetär, joka suunnittelee kovasti leipomista ja muuta askaretta. Mutta jostain syystä se on kovin hiljainen henki :)

Mutta nyt se on nostanut päätänsä ja kasvanut merkittävästi.

Ensimmäinen todiste. Itse leipomani kanelipulla!

Ja mikä parasta, mun leipomisharrastus suo Mikolle mahdollisuuden toteuttaa omaa harrastustaa, valokuvausta.

Jatkossa luvassa enemmänkin kodinhengettären edesottamuksia, sormet syyhyää jo!