Hillolla vai mantelimassalla?

Vai ei kummallakaan?
Mitä laskiaispulliin tulee, valitsen viimeisimmän vaihtoehdon, en ole hillon, enkä mantelimassan ystävä.
Mun suurta herkkua on äidiltä opittu laskiaispullaversio: pohjaosasta koverretaan sisus pois, sekoitetaan joukkoon kermavaahtoa ja mössö laitetaan takaisin. Väliin vielä kermavaahtoa ja avot, valmista tuli! Tykkään.

Eilen innostuin leipomaan näitä pullia. Enpä olekaan aikoihin pullia leiponut, täytyi netistä etsiä ohje taikinaan :)

Näitä tehdessäni mietin enemmänkin tällaisia opittuja ja perheessä siirtyviä makutottumuksia. Lapsena sitä syö jotain ruokaa tietyllä tavalla täysin mukisematta ja tyytyväisenä, autuaana ajatellen, että kaikki syö niin. Kunnes sitten isompana huomaa, että kas, ei kaikkien laskiaispullat olekaan samanlaisia. Edelleenkin meillä tulee Mikon kanssa vastaan näitä erilaisuuksia, alkuun tuntui vaikealta luopua jostain totutusta tavasta valmistaa/syödä joku ruoka. Esimerkiksi mustamakkaran kanssa oon oppinut Mikon myötä syömään puolukkahilloa. Toisaalta Mikko on ottanut omakseen mm. nämä laskiaispullat, ovat kuulemma parempia kuin muuten tehdyt :)

Vietiin Mikon äidille ja isälle eilen tuoreeltaan pullat, mutta muutin "reseptiä" vastaanottajien mukaan, väliin laitoin hieman  mansikkahilloa... Täytyykin kysellä miten ne maistui.

Onko teillä tullut vastaan erilaisia versioita samasta ruoasta? Ootko oppinut jonkun uuden tavan laittaa tuttua ruokaa?

Vuonna 2010...

Tässä sitä ollaan. Vuosi 2010 on sinettiä vaille valmis. Ja mikä vuosi se onkaan ollut. Eipä ole koskaan aiemmin elämään mahtunut yhtä paljon asioita. Enkä koskaan aikaisemmin ole huomannut miten nopeasti aika menee.

On kivaa muistella mitä kaikkea tänä vuonna on tapahtunut, mihin elämä on meitä kuljettanut. Jokaiseen kuukauteen on mahtunut paljon asioita, mutta tässä kohokohdat. Kuten arvata saattaa, monet kohokohdat liittyvät Pihlaan :)

Juhlittiin hyvän ystäväni häitä (sieltä nämä kuvatkin) heti vuoden alkuun, 

oli ihanat talvihäät.

Odotettiin ja jännitettiin. 

Olin vihdoin hyvävointinen odottaja, ei pahoinvointia,

ei supistuksia, vain mukavaa odotusta.

Pesänrakennusvietti oli kovassa vauhdissa, neuloin, virkkasin,

ompelin ja järjestelin kotia.

Jäin äitiyslomalle 5. helmikuuta, pystyin olemaan loppuun asti töissä,

mikä oli positiivinen yllätys.

Odotettiin ja jännitettiin.

Tehtiin viimeinen reissu kaksin, Tukholmaan.

Siltä reissulta Mikko osti Laphroak-viskiä vauvan syntymän

juhlintaa odottamaan.

Kasattiin vaunut ja laitettiin kaikki kuntoon vauvaa varten,

viimetipassa.

Kuun lopussa jouduin sairaalaan pre-eklampsian vuoksi,

ehdin olla 3 viikkoa äitiyslomalla. Harmitti kamalasti,

sairaalaan joutuminen oli yllättävän kova paikka.

Paniikki iski, vauva tulisi ja paljon aikaisemmin kun oltiin ajateltu!

Olin psyykannut itseni siihen, että ainakin 41 viikolle mennään.

2.3.2010 kello 08.53 elämä muuttui.

"Riisi" syntyi,

raskausviikolla 38+3.

Se tunne säilyy ikuisesti mun mielessä, kun katsoin sitä pientä

juuri syntynyttä rääpälettä. Se oli niin outoa, jännittävää,

hämmentävää, ihmeellistä. Siinä se oli ja siitä se alkaisi.

Koko maaliskuun meillä kävi paljon ihmisiä "Riisiä" ihailemassa

ja me vanhemmat ylpeinä esiteltiin aikaansaannosta.

Paitsi tunnetasolla, myös käytännössä elämä muuttui.

Ei pitkiä yöunia, ei rauhallisia iltoja, ei merkitystä omalla nälällä.

Jos vauva oli tyytyväinen, äiti oli tyytyväinen. 

Todellista symbioosia.

"Lapsen rakastamisen mukana tulee järjetön pelko", sanoi Elsa Saisio jossain haastattelussa.

Allekirjoitan tuon täysin, se kuvasi alkuaikojen tunteita hyvin.

Nykyisiä tunteita myös.

Päätettiin tytön nimi, "Riisistä" tuli

Pihla Ella Ilona.

Meitä on nyt kolme.

(Ai niin, oli mulla omatkin synttärit :) )

Alettiin oppia elämää Pihlan kanssa, elämään tuli jonkinlaista 

säännöllisyyttä ja rytmiä.

Mikon paluu töihin isyysloman jälkeen oli outoa, siinä me oltiin

sitten kaksin tytön kanssa kotona.

Pihlan kehitystä oli huima seurata, enää se ei ollutkaan

mikään pieni makaava rääpäle. 

Ensimmäiset hymyt saatiin ja talletettiin lukuisiin kuviin

ja videoihin.

Yhtä juhlaa!

Pihlan 1. vappu :) Hauskaa, miten tällaiset vuosittaiset tapahtumat saa ihan

uuden puolen, kun ne viettää ensimmäistä kertaa lapsen kanssa.

Pihla sai hymynaama-kaasupallon :)

Pikavisiitti Helsinkiin, kävin katsomassa Adam Lambertia 

X-factorin tuloslähetyksessä.

8.5. juhlittiin nimiäisiä, suku oli koolla tyttö ihailemassa.

Pihla sai kolme ihanaa kummia, siskoni, tämän mies ja rakas ystäväni.

Heti perään 9.5 juhlittiin ensimmäistä äitienpäivää.

Outo tunne olla itse sen päivän sankaritar.

Aloin tottua kotona oloon, päiviin tuli omat touhunsa, ajatus töistä

tuntui (ja tuntuu edelleen) kaukaiselta.

Pihla alkoi varsinaiseksi papupadaksi. Oli hauskaa, kun tyttö alkoi

äännellä yhä enemmän. Murinaa ja örinää lähinnä :)

Pieniltä vaikuttavat asiat toi suurta riemua, kuten mahallaan 

ollessa pään kannattaminen jatavaroihin tarttuminen.

Nautittiin alkukesästä täysin rinnoin,

ulkoiltiin paljon ja vaan köllittiin viltillä ulkona.

Pihlan ensimmäinen nimipäivä!

Sain vimman laittaa parveketta kesäkuntoon, vihdoista viimein.

Pienestä parvekkeesta tuli oikein soma, erityisesti Rufus viihtyi siellä.

Vietettiin maalaisjuhannus siskoni mökillä.

Rufus lähti "kesäsiirtolaan" mummin ja taatan matkassa.

Kesä ja loma, mitkä ihanat sanat!

Paitsi Pihlan eka kesä, myös Mikon eka pitkä kesäloma.

Ajettiin yli 3000 kilometriä ja käytiin paikassa jos toisessa näyttämässä 

Pihlaa ja paikkoja Pihlalle.

Kuumat paikat, hirvittävä helle ja jopa tuskainen olo.

Pihla kääntyi 4-kuukautispäivänä selältä vatsalle, jipii :)

Elettiin koiratonta elämää ja Mikko nautti kun ei tarvinnut aamuvarhain ja

iltamyöhään lähteä lenkille.

Mikon loman loppu paluu arkeen :(

Reissu siskoni suloiselle mökille.

Rufuksen 2-vuotissyntymäpäivä.

Säilöntähulluus iski, pakkanen pullollaan mansikoita ja raparperia,

mikälie pesänrakennusvietin sivuoire :)

Tasaista eloa ja oloa, mitä nyt vähän stressattiin mitä uintiharrastuksesta tulee, 

kun tyttö ei niin nauttinut kylpemisestä tuolloin 

(tuo kolmas kuva ja ilme siinä paljastaa paljon :D )

Puolikas vuosi Pihlalla elämää takana!

1.9. puhkesi ensimmäinen hammas, samana päivänä

tyttö sai ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa, bataattia.

Minisynttäritkin juhlittiin 2.9., kenraaliharjoituksena ekoille synttäreille.

Nauruhanat aukesi, kunnon hekotus löytyi ja siitä riitti riemua monelle :)

Uusien harrastuksien aika, vauvajumppa, -muskari ja -uinti.

Oma paluu harrastamisen pariin, zumban muodossa.

Ensimmäinen kunnollinen ulkomaanreissu koko porukalla,

päivä Tukholmassa. Kivaa oli, mennään toistekin.

Lisää hampaita, huonoa syömistä.

Harrastuksia ja kadonneen päivärytmin metsästystä...

Mikon juhlakuukausi, ensin isänpäivä, sitten syntymäpäivä. 

Kakkua oli siis tarjolla useampaan otteeseen :)

Pihlan ensimmäinen kunnon nuhatauti,

taisi olla pahempi paikka äidille kun tytölle.

Pihlalla 10 kiloa rikki :D

Tyttö lähti liikkelle, ryömien.

Olohuoneen muodonmuutos (joka on kyllä vieläkin kesken...)

Vilinää, vilskettä!

Meidän perheen ensimmäinen joulu, sen parissa tämä kuukausi

vierähti nopeaan. Askartelua, leivontaa, ruoanlaittoa ja väkerrystä.

Pihlalla on jo 5 hammasta, ryömii, melkein konttaa, nousee istumaan,

syö sormin kuin mestari, osaa vähän syödä lusikalla, juttelee sen kun kerkiää, 

sanoo heippa, äiti ja oho,

vilkuttaa, taputtaa, nauraa ja on suloinen.

Summa summarum, mahtava vuosi!

Kiitos kaikille tänä vuonna blogini matkassa kulkeneille, blogin tuottaman ilon olisi voinut lisätä joka kuukauden kohdalle. Kiitoskiitoskiitos lukijoille!

Hauskoja uuden vuoden juhlia kaikille, me vietetään tämä juhla kotilinjalla, muiden ilotulituksia vakoillen.

Joulu meni jo

Siinä se sitten meni se joulu. Onnistuneesti tuli vietettyä pyhät, Pihlan ensimmäinen joulu oli mitä mainioin.

Vietettiin aatto omassa kodissa, puitteet oli  kauniit, Mikko laittoi kystä kyllä ja kaikkien mahat tuli enemmän kuin täyteen. Pihla oli hurjan reipas ja viihdytti porukkaa koko ruokailun ajan :) Syötiin oikein pitkän kaavan mukaan, mikä oli varsin mukavaa, yleensä kun tulee syötyä niin hirveällä tohinalla.

Ruokaillessa ja seurustellessa menikin sen verran aikaa, että tohinalla jaettiin ja avattiin Pihlan lahjat ennen tytön nukkumaan menoa. Ja niitä lahjoja kyllä riitti! Toivotuista lahjoista saatiin suurin osa ja vielä niiden päälle yllätyksiä. Huh huh sanon minä, saattoi olla muutama lahja liikaa, mutta minkäs teet... :) Pihla ainakin tykkäsi, välillä näytti niin kuin se olisi jotain tajunnutkin tilanteesta. Ainakin paperit ja narut oli kivoja :)

Yksi Pihlan suosikkilahjoista oli kummitädiltä saatu kurkkaava kettu-lelu. Meidän muskarinopella on sellainen nukke, joka aina muskarin alussa kurkkii vauvoja. Pihla tykkää siitä ihan hirveästi, joten kummitäti sai hienovaraisen vihjeen lahjanhankintaan :)

Saatiin me aikuisetkin lahjoja, niitäkin ehkä hieman liikaa... Mikon suosikkilahja oli ehdottomasti iPad, mun ehkä kauneushoito- ja kynsilahjakortit sekä Bind it All-kone. Niin ja Mikolta saatu "Seuraava maksaa-luottokortti" alennusmyyntiostoksille :)

Joulupäivänä otettiin sitten suunta Kausalaan, jossa juhlittiin uusi kierros isäni, siskoni ja tämän miehen kanssa. Ja lahjoja tuli lisää :) Oli ihana käydä maallakin joulua fiilistelemässä, siskoni mökki oli mitä suloisin.

Vielä Tapaninpäivänäkin juhlittiin, joskaan ei enää niin perinteisellä kaavalla, tilattiin pizzaa :) Siskoni ja veljeni puolisoineen tuli vielä Tamperelle äitini luokse ja jaettiin loput lahjat. Lahjat oli kuin 80-luvulta konsanaan, siskolle mikroaaltouuni ja veljelle limsakone :)

Oikein ihana joulu oli siis. Kyllä näillä fiiliksillä ensi vuoteen jaksaa :)

Muistakaa osallistua arvontaan!!

1 yö jouluun on... (arvonta!)

Joulukalenterini on tullut viimeiseen osaan, joulu on huomenna, jee!

Koska joulu on antamisen aikaa, on aika antaa jotakin teille, rakkaat lukijat.

Meillä on jo jokunen vuosi ollut ihana soittorasia, jonka äitini meille antoi. Silloin kun äiti soittorasian antoi, puhuttiin, kuinka siitä voisi tulla meidän jouluperinne ja kuinka lapset siitä varmasti tykkäisivät.
No perinnekoristehan tuo jo on ja voi kuinka Pihla siitä tykkää! Ja me aikuiset myös, kyllä sitä on ahkeraan availtu aikaisempinakin jouluina ilman Pihlaa :)

Haluankin, että joku teistä pääsee samanlaisen soittorasian onnelliseksi omistajaksi ja saa sitä ensi jouluna availla, joten julistan arvonnan alkaneeksi! Jätä kommenttia, vaikka joulutervehdys tai pelkkä nimi/nimimerkki ja osallistu arvontaan. Kokeillaan myös muista blogeista tuttua kikkaa:  mainosta omassa blogissasi niin saat kaksi arpaa :) Osallistumisaikaa on reilusti yli joulun pyhien aina loppiaiseen (6.1.11) asti, silloinhan se joulu on virallisesti ohi.

4 yötä jouluun on...

Jouluviikko on täällä! Hyörinä ja pyörinä alkakoon todenteolla!

Eilen kasattiin ja koristeltiin kuusi. Kyllä, meillä on tekokuusi. Se on perfektionistin unelma, kun saa asetella oksat miten haluaa ja koristeetkin menee juuri oikeille kohdille :) Koska haluan laittaa kuusen jo näin aikaisin, todettiin tekokuusen olevan parempi vaihtoehto. Aikaisempina vuosina meillä on ollut sellainen pieni tekokuusi, joten samalla linjalla jatkettiin suurentaen vain kokoa.

Koristelussa rakastan kimallusta! :) Pääosassa on kahta erikokoa olevat hopeiset pallot, mattana, kiiltävänä ja glitterinä. Mausteena pinkkejä palloja ja rusetteja.

Muuten harmooniseen kokonaisuuteen tuo lisänsä "vuosipallot". Vuodesta 2006 ollaan ostettu joka joulu uusi koriste, joka sitten muistuttaa siitä vuodesta.

Vasemmalta myötäpäivään:

2006 Pakkasketju-lasipallo

2007 I <3 NY muistoksi joulusta New Yorkissa

2008 Mopsi sukassa :) Muistoksi Rufuksen ekasta joulusta

2009 Valtava valkoinen hilepallo, muistoksi raskausmahasta :)

Tänä vuonna hankittiin tietenkin muisto Pihlan ensimmäisestä joulusta. Etsystä löytyi ihana myyjä, joka kustomoi meille oman koristeen, siinä lukee Pihlan 1. Joulu :) Nauha on "muistoesine" sekin, nimittäin Pihlan Ruskovillan silkkimyssyn nauha :)

Tänä vuonna tuli muitakin uusia koristeita, glitter-porot ja lasilinnut. Lasikoristeet hieman pelottaa, että ovatko vielä jouluna, saati ensi vuonna, ehjiä, mutta vielä ei Pihla ainakaan ole ollut kovasti kiinni kuusessa.