Menojalka vipattaa

Ei ehkä siinä mielessä kuin monella muulla, mutta tällä perheellä menojalka vipattaa ja ne heilahtaa lomalle!

Suuntana pohjoinen, Hailuodon ihana saari ja Muonio, ehkä jopa Norja. Matkalla toivottavasti ihanaa nähtävää, hyvää syötävää, loistavaa seuraa, leppoisaa joutenoloa (kiitos mummin!) ja irtiotto arjesta.

Hei hei sanoo lomalaiset! Palaamme blogin pariin kun laskeudumme etelämmäksi ja arkeen takaisin.

Kerrankin enemmän kuin yksi leivos!

Aiemmin tekemäni jättidominokakku sai mut hullaantumaan hyytelösokeriin. Mä oon aina luullut, että sellaisen iki-ihanan marjakiillepäällisen tekeminen on jotain salaseurakamaa, mutta tulipa siitäkin luulosta päästyä. Nyt siis innostuin tästä niin, että tekisi mieli koko ajan tehdä sitä :D

Nyt kiille pääsi ihanien mansikkaleivosten päälle. Tavoitteena oli tehdä sellaisia, mitä kahviloissa ja kaupoissakin usein on myynnissä ja aika hyvin pääsin kyllä tavoitteeseen. Toki paljon paremmalle nämä maistuivat, löytyihän niin täytteestä kuin päällisestä makoisia kesän mansikoita. Ja mikä parasta: näitä sai syödä monta!!

Onneksi on olemassa Google, sillä resepti löytyi ihanan helposti. Ei muuta kun hakusanaksi "mansikkaleivos" ja avot, ekasta osu ja uppos :D

RuokaPirkka tarjoaa tämän reseptin, suosittelen lämpimästi! Tosi helppo tehdä ja sairaan hyvää. Yön yli jääkaapissa olleena vielä parempaa. Namskis, vesi herahti kielelle :)

Caesarsalaatti

Kuten esittelyssänikin tuli jo ilmi, Mai hoitaa meillä tuon leipomisen ja mun vastuulleni jää ruoanlaitto. Se sopiikin hyvin koska näen reseptit enemmän "suuntaa antavina" kuin orjallisesti noudatettavina ja leivonnassa inhoan sitä, että kaikki pitää mitata ja punnita.

Tämän kertainen ceasarsalaatti koostui vähän erilaisista osasista kuin meidän yleensä tekemä kana caesar johon tulee kaikessa yksinkertaisuudessaan salaattia, kurkkua, kirsikkatomaatteja ja kanaa. Ja tietysti ceasarkastiketta. Nyt grillattua kanaa ei kuitenkaan kaupassa ollut joten jouduimme muuttamaan reseptiä lennossa ja päädyimme katkarapuihin. Jättikatkaravuissa on niin lihainen maku että ne sopivat hyvin tähän salaattiin.

Salaattina on pohja tuosta tutusta reseptistä eli Romaine-salaattia, kurkkua ja kirsikkatomaatteja Saarioisten valmiin ceasarsalaattikastikkeen kanssa. (joskus vielä teen itse kastikkeenkin, mutta ei näillä helteillä) Krutongit tein Jamie Oliverin "20 Minute Meals" iPhone appista saamani vinkin mukaan, eli esipaistetusta patongista leikattiin kuoret pois, leipä revittiin pieniksi paloiksi ja palaset grillattiin kuivalla parilapannulla. Tämä toimi itse asiassa yllättävän hyvin, leivästä tuli maukasta ja rapeaa kunhan antoi sen saada kunnolla väriä.

Katkaravut maustoin suolalla ja pippurilla ja paistoin öljyssä yhden pilkotun valkosipulin kynnen kanssa. Paistamisen jälkeen katkarapujen päälle vielä hienonnettua persiljaa ja sitruunamehua, salaatin päälle parmesanlastuja ja eikun syömään.

Martha Living

Vuorossa jälleen lehtikatsaus :D

Kesäkuun numerossa Living keskittyi hyvin pitkälti ruokaan. Erityisesti grillaamiseen. Mikon mieleen siis tämä numero. Mutta löysin mäkin sieltä kivoja asioita.

Jo pelkästään kuvien takia lehti on kyllä ihan ykkönen.

Mua on aina viehättänyt se, kun joku ihan tavallinen päivittäinen tavara on jotenkin spessu. Vähän hohtoa arkeen :) Tuo naru on niin ihana, olisi kiva sillä sitoa jotain :D Vaikka lehtipino, niin olisi helpompi viedä ulos. Ja noista pilleistä olisi kiva juoda nyt erityisesti kun juomista pitää harrastaa ihan olan takaa helteiden vuoksi.

Myös nämä ihanat sitruspusertimet menee samaan arjen hohdon henkeen. Meidän sitruspuserrin on nostalgiamatka lapsuuteen, sillä se on lähtenyt aikanaan muutossa mun matkaan. Ihana keltainen, muovinen ja taatusti kestävä. 

Ah, miten ihanaa tuollaisessa kylmenevää juomaa olisi juoda! Eikä tulisi turhaa vettä...

Hauskoja pikkutorttuja!

Tuollaisia olisi kiva tehdä, jokaiselle oma pikkuruinen piirakka.

Tässä myös se pistaasipiirakka, jonka kuva innosti kokeilemaan reseptiä. Saa nähdä teenkö toiste :D

Niinkuin varmaan jokainen nainen, ajattelen mäkin aina tasaisin väliajoin, että nyt lopetan herkuttelun. Ja aina näinä hetkinä haalin kaikkia vaihtoehtoisia herkkuja, reseptejä ja ideoita. Tässä olisi taas yksi: erilaiset kasvisdipit. Hummus, sipulidippi jne. Saa nähdä, josko tämä idea jopa jäisi käytännöksi :D

Yksi syy, miksi tykkään lukea amerikkalaisia lehtiä on mainokset :D On hauskaa katsella niitä ja haaveilla niistä tavaroista :P

Tällä säällä suurta haaveilua aiheutti tämä mainos:

Lemonade on ehkä maailman paras janojuoma! Rakastan sitruunaa muutenkin ja lemonadessa se on kyllä parhaimmillaan. Varsinkin jos sekaan laittaa hieman murskattuja mansikoita, jolloin syntyy "speckled lemonade". Tätä juotiin Mauilla Bubba Gump-ravintolassa ja vieläkin, 1,5 vuotta myöhemmin muistellaan sitä vesi kielellä. Onneksi ostettiin reissusta myös lemonadejauhetta, josta sai paljon tätä herkkua. Nyt se vaan on loppu :( Täytyisi testata tuleeko kotitekoisesta minkäänlaista.

Saanko esitellä: Mikko

Aikansa mun bloggausta seurattuaan Mikko on päättänyt liittyä blogien ihmeelliseen maailmaan.

Ja pehmeä lasku bloggaamiseen alkaa täällä mun blogissa!

Siispä satunnaisesti pääsette nauttimaan myös ihanan Mikon postauksista, pääasiassa varmaan ruokien merkeissä, Mikko on nimittäin varsinainen mestari kotikokki! Vaikka mä väitän olevani oman elämäni Martha Stewart, niin ruokaa mä en kyllä laita :D Se puoli on kokonaan Mikon omaisuutta, mitä nyt satunnaiset keitot on mun hommia. Salaatitkin oli, kunnes Mikko omi ne :D Aiheesta seurannee todistetta...

Joten toivottakaa Mikko tervetulleeksi!

Mun tukka ja mää

Viime viikolla oli jälleen ihana oman ajan paikka, kun pääsin istumaan kampaajan tuoliin.

Siellä on aina niin kivaa käydä,  kampaajani on huipputyyppi, olen käynyt hänellä jo varmaan viisi vuotta.

Kaikkein parasta on, että mun ei ole ikinä tarvinnut millään tapaa suunnitella tai stressata etukäteen millainen tukka tulee. Olen antanut joka kerta kampaajalle oikeastaan vapaat kädet, pienillä ohjenuorilla varustettuna, tyyliin tumma vai vaalea, lyhyt vai pitkä. Enkä ole kertaakaan joutunut pettymään!

Tällä kertaa tuli sit lyhyt. Jossain vaiheessa oli vielä puhetta, että oltaisiin laitettu mulle pidennykset toistamiseen, viime kesänä oli mahtavat pidennykset. Mutta nyt kun Pihla alkaa enenevässä määrin innostua mun tukan repimisestä ja imetys tiputtaa hiuksia oikein urakalla, tultiin tulokseen, että pidennykset saa odottaa. Niinpä ainoa ohje oli, että selkeästi erilainen malli, mutta ei ihan lyhyt. Polkkatukasta lähdettiin ja tällaiseen päädyttiin. Me likes! Kuva ei kyllä ihan koko totuutta kerro, toinen puoli on nimittäin selvästi pidempi ja toinen lyhyempi. Hieno ja erilainen, tällaista ei olekaan vielä ollut :) Uskomatonta, että tätä lyhyempi on kyllä ollut, ehkä jotain kolme vuotta sitten. Siitä ei harmi vaan ole muuta kuin muistot, koska sen jälkeen meillä tuhoutui tietokoneen kovalevy ja kaikki kuvat hävisi sen siliän tien. (Huoh, nyt taas muistin sen tapahtuman ja alkoi ahdistaa. Muistakaa ihmiset varmuuskopiot! Nimimerkillä kaksi kertaa kuvat menettänyt)

Mutta tällainen oman elämänsa Martha täällä seikkailee uusine tukkineen :D

Mopsipullaa

Ei mopsista vaan mopsin näköinen.
Jälleen siis leipomuksia luvassa.

Jokin aika sitten ystäväni kyläilivät meillä ja uuteen rooliini sopien valmistin brunssin. Hedelmäsalaattia ja vuohenjuustomuffineita balsamicosipuleiden kera. Siis ne muffinit sipulin kera :D
Muffineiden ohje löytyi Kotivinkistä (jota olen jo vuoden verran tilannut ja josta tykkään kovasti!). Valitettavasti muffinit olivat kyllä pienoinen pettymys. Ilman balsamicosipuleita ne ei maistuneet oikein miltään. Harmi, koska rakastan vuohenjuustoa. En kuitenkaan antanut vielä periksi, seuraavalla kerralla käytän toisen merkkistä vuohenjuustoa ja isomman määrän :D

Mutta ulkoisesti muffineista tuli kyllä kivoja, erityisesti siis siitä mopsin näköisestä :D

Vessataidetta

Hyi kaikille, jotka ajatteli jotain ällöä :D

Meillä löytyy siis vessasta eräänlaista taidetta. Vanhoja mainoksia postikorttimuodossa. Jo vanhassa asunnossamme oli muutama sellainen ja nykyisessä kodissa homma on ottanut tuulta alleen. Vessan oven sisäpuoli hiljalleen täyttyy korteista.

Keräily lähti liikkeelle ihan vaan kivan löydön pohjalta ja sitten piti keksiä paikka sille kivalle löydölle :) Ensin oli vain ulkomaisia mainoksia, mahtuu joukkoon muutama oikeasti ulkomailtakin ostettu :) Mutta sitten alkoi löytyä enemmän noita suomalaisia, niinkin hienosta sisustuskaupasta kun Ikaalisten kylpylän myymälä :D

Nyt ollaankin sitten silmätarkkana aina kaupoissa, joissa on isot korttivalikoimat, paljon nimittäin löytyy noita nykyään. Erityisesti suurempia, niinkuin viimeiset hankinnat, Kärkkäiseltä löytyi ne.

Sisällöltänsä nuo ovat hupaisen tahatonta huumoria. Mainokset ovat pääasiassa hyvin vanhoja, 20-luvulta suurin osa. Jo pelkästään kieliasu herättää hymyn poikasen :)
Ei siis mitään vakavaa ja totista taidetta vaan juuri vessaan sopivaa :D

Tavoitteena täyttää koko ovi... :)

Värikäs viikonloppu

Terveisiä Helsinki Pridestä!

Vietetiin ihana lämmin, aurinkoinen ja värikäs viikonloppu Helsingissä. Kiva miniloma sitä Mikon kunnollista lomaa odotellessa...

Pääkohteemme oli siis Helsinki Pride, kulkue ja puistojuhla. Pihla oli pukeutunut juhlaan sopien sateenkaaribodyyn. Itse olisin halunnut t-paidan tekstillä "Straight but not narrow", mutta koska t-paita ei ole tällä hetkellä lainkaan sopiva asuste kiitos Pihlan syömisen, jäi paita pois laskuista. Toisekseen se olisi pitänyt tehdäkin ihan itse :) Mutta onneksi Pihla edusti hienosti sateenkaarilapsena.

Hurjan kivaa oli, ihmeteltiin kulkuetta ja siihen osallistuneita tuhansia ihmisiä Kiasman kulmalla. Pieni pätkä osallistuttiin kulkueeseenkin matkalla Hakasalmen puistoon, jossa puistojuhla oli. Oli ihanaa istuskella nurmikolla (hienolla piknik-peitolla!! :) ) , kuunnella musiikkia ja vaan olla. Muistoksi jäi valitettavasti kirkkaan punainen selkä, kunnon sateenkaarihenkeen :D

Osallistuin vähän myös vapaaehtoistoimintaan, tekemällä nimittäin sateenkaarikakun vapaaehtoisten bileisiin :) Menestys oli, kamerat kuulemma lauloivat niin että melkein syömistä haittasi :)

Jättidomino, NAM!

Mikähän muhun on iskenyt, leivonnaisia pukkaa joka tuutista :)
Pienimuotoinen leivontablogi. Vaihtelua kaipaavat voivat poiketa mai makings-blogissani :D

Jokin aika sitten vietettiin kahden ihanan ystäväni kanssa jo perinteeksi muodostunut tyttöjen päivä. Aiemmin tämä päivä on kyllä ollut viikonloppu ja siihen on liittynyt hulvatonta hauskanpitoa baareineen päivineen. No, nyt oli hieman eri ääni kellossa, kiitos Pihlan ja kiitos "Millin", toisen ystäväni mahassa asustavan yksilön. Joten tämän päivän kohokohdat koostuivat hieman erilaisista asioista, kuten askartelukaupassa käynti ja askartelu. Ja syömisestä :) Toinen ystävistäni oli tehnyt taivaallista mansikkakakkua! Juuri mun makuun sopivaa, ei kermakakkuisen ällöä vaan ihanan raikasta.
Ja kunnon aikuisena otin reseptin :D (Mun mielestä on aina ollut kauheen aikuista ottaa reseptejä toisilta, mutta nyt teen sitä tosi paljon :) )

Nimettiin kakku Jättidominokakuksi, koska näyttäähän tuo hyvin paljon Domino-keksiltä :)

Kakku koostuu kahden suklaakakkusiivun välissä olevasta mansikkarahkahyytelöstä. Ja päällä ihania mansikoita ihanassa hyytelösokerissa. NAM! Niin hyvää! Voisin syödä vaikka koko kakun yhdeltä istumalta. No, nopeasti se kyllä menikin, Mikon äiti oli eilen sitä maistelemassa myös ja puolikas kakku jäi täksi päiväksi. Viimeinen pala uppoaa mun mahaan juuri näillä hetkillä :)

Pidetään tuttu asettelu edellisestä postauksesta ja laitetaan vielä kuva kakkupalasta :)