On se vaan outoa, miten syksyn tullen ihmisten elämä palaa taas siihen samaan aikataulutettuun menoon. Kesällä ollaan vapaita kuin taivaan linnut ja syksyllä mennään taas erinäisten menojen mukaan.
No, enpä eroa itse tästä porukasta yhtään :)
Toisaalta sen verran kyllä, että tänä syksynä teen sen hyvin iloisin mielin :) Nyt, kun Pihla on jo isompi tyttö ja arki sujuu kivasti, olen ihan täpinöissäni, kun pääsen aloittamaan erilaisia touhuja tytön kanssa.
Siispä meillä on nyt kolme uutta harrastusta!
Tiistaisin käydään vauvajumpassa.
Torstaisin vauvamuskarissa.
Lauantaisin vauvauinnissa.
Ja muina päivinä sit vaan ollaan vauvoja :)
Jumppa ja uinti on jo korkattu ja ensimmäisten kertojen perusteella ollaan kyllä tyytyväisiä. Jumppaamassa käydään ihan tyttöporukalla, mutta uinnissa isäkin on mukana.
Tykkään, kun on nyt jotain, joka vähän rytmittää elämää. Eikä vaihteleva sisältö päiviin ole yhtään tyhmää.
Toisaalta vain muskari on päivisin, jolloin sitä tekemistä eniten kaipaa.
Ja mitäs olis harrastus ilman pientä askarteluprojektia, käyhän kurkkaamassa mai makingsin puolella, millaisen jumppa-alustan Pihla sai!
Toivottavasti harrastaminen jatkuu kivana ja Pihlakin oppii niistä tykkäämään. Uinnissa tyttö viihtyi hyvin, vaikka vesi kyllä taisi kovasti ihmetyttää.
tiistai 31. elokuuta 2010
perjantai 27. elokuuta 2010
Soma mökki
Vietettiin tosiaan pieni pätkä lomastamme siskoni mökillä.
Se on ihana paikka, todella soma mökki. Punainen mummon mökki, josta löytyy kaikkia ihania yksityiskohtia.
Koska kuvat kertoo enemmän ja niin edelleen, saatte ihailla randomeja kuvia mökiltä. Me likes.
Se on ihana paikka, todella soma mökki. Punainen mummon mökki, josta löytyy kaikkia ihania yksityiskohtia.
Koska kuvat kertoo enemmän ja niin edelleen, saatte ihailla randomeja kuvia mökiltä. Me likes.
Tunnisteet:
muiden oma,
mökki,
sisustus
torstai 26. elokuuta 2010
Maikin kokkaa
Mikon ensimmäinen ruokapostaus tänne oli hieman harhaanjohtava. Mikko kyllä todella on se meidän ruokavastaava, arkena ja erityisesti juhlana.
Mutta salaatit on yleensä mun heiniä. Caesar-salaattikin oli siihen asti, kunnes Mikko halusi tehdä siitä hienomman (mun versiossa on ihan vaan grillibroileri pieninä paloina).
Oltiin yksi osa lomastamme siskoni mökillä (tästä seuraa lisätietoa tuonnempana...) ja siellä ruokavastuu yllättäen napsahti mulle. No, onneksi oli iPhone ja Google :) Vuohenjuusto oli ainesosa, jota haluttiin syödä. Ja salaatti.
Pastanjauhantaa tarjosi erinomaisen reseptin herkulliseen vuohenjuustosalaattiin.
No, tämän meidän vuohenjuustosalaatin kanssa kävi vähän köpelösti. Siinä ei nimittäin ollut vuohenjuustoa :) Pienellä paikkakunnalla loisti vuohenjuusto poissaolollaan, yhdessä kaupassa tyhjä hylly, toisessa ei koko juustoa. Sitten pitikin inspiroida. Vuohenjuuston tilalle tuli halloumi. Ja kun ostamatta jäi vielä sweet chili-kastike, oli oma versio valmis :)
Ja erinomainen versio olikin. Suosittelen! Sairaaaan hyvää. Ja näin saa syödä halloumia muutenkin kun kesällä grillaten. Pinjasiemenet ansaitsee erityismaininnan, olivat erityisen herkullisia. No niin, nyt mulle tuli nälkä.
Suosittelen myös Pastanjauhantaa-blogia. Siellä on herkullisia ohjeita. Mikko on vakkarilukija ja minäkin satunnaisen vakituinen.
Mutta salaatit on yleensä mun heiniä. Caesar-salaattikin oli siihen asti, kunnes Mikko halusi tehdä siitä hienomman (mun versiossa on ihan vaan grillibroileri pieninä paloina).
Oltiin yksi osa lomastamme siskoni mökillä (tästä seuraa lisätietoa tuonnempana...) ja siellä ruokavastuu yllättäen napsahti mulle. No, onneksi oli iPhone ja Google :) Vuohenjuusto oli ainesosa, jota haluttiin syödä. Ja salaatti.
Pastanjauhantaa tarjosi erinomaisen reseptin herkulliseen vuohenjuustosalaattiin.
No, tämän meidän vuohenjuustosalaatin kanssa kävi vähän köpelösti. Siinä ei nimittäin ollut vuohenjuustoa :) Pienellä paikkakunnalla loisti vuohenjuusto poissaolollaan, yhdessä kaupassa tyhjä hylly, toisessa ei koko juustoa. Sitten pitikin inspiroida. Vuohenjuuston tilalle tuli halloumi. Ja kun ostamatta jäi vielä sweet chili-kastike, oli oma versio valmis :)
Ja erinomainen versio olikin. Suosittelen! Sairaaaan hyvää. Ja näin saa syödä halloumia muutenkin kun kesällä grillaten. Pinjasiemenet ansaitsee erityismaininnan, olivat erityisen herkullisia. No niin, nyt mulle tuli nälkä.
Suosittelen myös Pastanjauhantaa-blogia. Siellä on herkullisia ohjeita. Mikko on vakkarilukija ja minäkin satunnaisen vakituinen.
Tunnisteet:
pastanjauhantaa,
ruoka,
salaatti
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Tuplahyvää
(Hah, leivonpas :D)
Eikös se ole niin, että oli se sitten mitä tahansa, niin tupla-etuliite on aikas mainio asia.
Tuplaonni, tuplapotti, Tupla, tuplajuusto... Ja tuplanougat.
Kinuskissasta bongasin ohjeen, joka houkutteli helppoudella ja herkullisuudella :) Joten ollos hyvä, nougatpalat. Pähkinäsuklaalevitettä ja tuplanougat-patukoita, aikas kiva...
Eikös se ole niin, että oli se sitten mitä tahansa, niin tupla-etuliite on aikas mainio asia.
Tuplaonni, tuplapotti, Tupla, tuplajuusto... Ja tuplanougat.
Kinuskissasta bongasin ohjeen, joka houkutteli helppoudella ja herkullisuudella :) Joten ollos hyvä, nougatpalat. Pähkinäsuklaalevitettä ja tuplanougat-patukoita, aikas kiva...
NAM.
Tunnisteet:
kinuskikissa,
leivonta,
suklaa
tiistai 24. elokuuta 2010
Oon mää tehnyt muutakin kun leiponut
Hah, ihan niinkun edes leiposin usein :D
Joku ehkä muistaa, kun kesäkuussa Martha Living-"katsauksessa" ihailin vauvan bodyn kehystämistä. Inspiroiduin siitä niin paljon, että päätin toteuttaa idean.
Onneksi Ikea on nyt niin lähellä meitä, että saatoin poiketa sinne pikaisesti hakemaan juuri tähän tarkoitukseen sopivan kehyksen. (Iski pieni paniikki, kun menin etsimään kuvaa kehyksestä Ikean sivuilta. Siellä ei ollut sitä enää! Ja mä kun ajattelin, että jos joskus tarttis toisen samanlaisen kehyksen... Nyt pitää äkkiä kiiruhtaa katsomaan onko niitä vielä...)
Kehyksissä, lasin takana, on siis Pihlan ensimmäiset vaatteet. Ihanan pienet ja suloiset. Ne oli ensimmäiset vaatteet, jotka ostin Pihlalle raskausaikana. Ja ensimmäiset omat vaatteet mitä päälle laitettiin. Uskomatonta, että tyttö on joskus ollut noin pieni! (Toi lakki kylläkin näyttää ihan valtavalta! :D ) Nyt se huitelee erityisesti pituudessa ihan omissa lukemissa.
"Kortissa" lukee tytön nimi ja siitä löytyy tärkeimmät syntymädatat, päivämäärä, kellonaika ja paino sekä pituus. Ja ihana lintu :)
Joku ehkä muistaa, kun kesäkuussa Martha Living-"katsauksessa" ihailin vauvan bodyn kehystämistä. Inspiroiduin siitä niin paljon, että päätin toteuttaa idean.
Onneksi Ikea on nyt niin lähellä meitä, että saatoin poiketa sinne pikaisesti hakemaan juuri tähän tarkoitukseen sopivan kehyksen. (Iski pieni paniikki, kun menin etsimään kuvaa kehyksestä Ikean sivuilta. Siellä ei ollut sitä enää! Ja mä kun ajattelin, että jos joskus tarttis toisen samanlaisen kehyksen... Nyt pitää äkkiä kiiruhtaa katsomaan onko niitä vielä...)
Kehyksissä, lasin takana, on siis Pihlan ensimmäiset vaatteet. Ihanan pienet ja suloiset. Ne oli ensimmäiset vaatteet, jotka ostin Pihlalle raskausaikana. Ja ensimmäiset omat vaatteet mitä päälle laitettiin. Uskomatonta, että tyttö on joskus ollut noin pieni! (Toi lakki kylläkin näyttää ihan valtavalta! :D ) Nyt se huitelee erityisesti pituudessa ihan omissa lukemissa.
"Kortissa" lukee tytön nimi ja siitä löytyy tärkeimmät syntymädatat, päivämäärä, kellonaika ja paino sekä pituus. Ja ihana lintu :)
Vielä ei olla taulua saatu seinälle asti :) Enkä oikeastaan tiedä, sopiiko se tänne meille juuri nyt. Ajatuksissa on, että jos joskus olisi uusi koti ja tarve toiselle taululle, voisi ne laittaa vierekkäin jonnekin.
Toisaalta, meidän makuuhuone on ikuisuusprojekti, joka elää kaikenaikaa. Ehkä se asettuu joskus sinne :)
lauantai 21. elokuuta 2010
Jaettu ilo on paras ilo
Viimeisen vuoden aikana oon hurahtanut oikein todenteolla blogien seuraamiseen. Siitä seuraamisinnostuksestahan tämä omakin bloggaus alkoi. Hyvin pitkälti seuraamani blogit painottuu tekemisen puolelle, erilaisia askartelu-, käsityö- ja ruokablogeja. Ja sitten on ne blogit jotka vaan on kauniita ja niissä kirjoitetaan kauniista asioista, "inspiraatioblogit". Ehdotonta parhaimmistoa on myös blogit, joissa eletään ihan tavallista elämää.
On ihana seurata ihmisten puuhia ja aikaansaannoksia. Jotkut on vaan niin hurjan taitavia ja kekseliäitä. Mahtavaa, että sellaiset ihmiset pitää blogeja, ei tartte itse keksiä pyörää uudestaan, kun voi inspiroitua muiden tekemisistä.
Halusinkin tuoda teille näytille joitakin suosikkiblogejani, saatte tekin ihastella. Ehkä joskus lisään ne sivupaneeliin, jotta ne on aina näytillä.
the Crafts Department
Easy Makes Me Happy
Eat Drink Chic (tällä Amy pitää ammatikseen inspiraatioblogia! huokaus.)
Imperfectly Beautiful
imprintables
IS-LY; I Still Love You
Kaksi Kaunista
Living in the Family Room
the Martha Initiative
oh, hello friend
Pieni Sukkapuoti
Pleated Poppy
Ruffles and Stuff (valitettavasti tämä bloggaaja lopettanut, mutta onneksi vanha sisältö ei ole hävinnyt minnekään)
RuttuNuttu
Whisk Kid
Puhtaasi korttiaskartelu- ja skräppäysblogit jätin tästä pois. Kiinnostuneet voivat suunnata mai makingsin puolelle niitä selaamaan.
On ihana seurata ihmisten puuhia ja aikaansaannoksia. Jotkut on vaan niin hurjan taitavia ja kekseliäitä. Mahtavaa, että sellaiset ihmiset pitää blogeja, ei tartte itse keksiä pyörää uudestaan, kun voi inspiroitua muiden tekemisistä.
Halusinkin tuoda teille näytille joitakin suosikkiblogejani, saatte tekin ihastella. Ehkä joskus lisään ne sivupaneeliin, jotta ne on aina näytillä.
the Crafts Department
Easy Makes Me Happy
Eat Drink Chic (tällä Amy pitää ammatikseen inspiraatioblogia! huokaus.)
Imperfectly Beautiful
imprintables
IS-LY; I Still Love You
Kaksi Kaunista
Living in the Family Room
the Martha Initiative
oh, hello friend
Pieni Sukkapuoti
Pleated Poppy
Ruffles and Stuff (valitettavasti tämä bloggaaja lopettanut, mutta onneksi vanha sisältö ei ole hävinnyt minnekään)
RuttuNuttu
Whisk Kid
Puhtaasi korttiaskartelu- ja skräppäysblogit jätin tästä pois. Kiinnostuneet voivat suunnata mai makingsin puolelle niitä selaamaan.
Tunnisteet:
blogit
torstai 19. elokuuta 2010
Arkistojen kätköistä, osa 2
Tietenkin silloin, kun pakastin niitä ihania Salsa-mansikoita, piti niistä saada tehdä jotain herkkua. Ja koska tykkään itse enemmän raikkaista kakuista, houkutteli tämä ohje. Ja vähän pelotti, mutta onneksi turhaan.
Ohje on siis Kinuskissalta ja kakku on mansikkakeikaus. Vekkulin näköinen, haasteellinen, mutta ei liian ja ah, niin herkullinen! Täytyykin sitten odottaa jälleen ensi kesään, että tätä saa :(
Ohje on siis Kinuskissalta ja kakku on mansikkakeikaus. Vekkulin näköinen, haasteellinen, mutta ei liian ja ah, niin herkullinen! Täytyykin sitten odottaa jälleen ensi kesään, että tätä saa :(
Tunnisteet:
kakku,
kinuskikissa,
leivonta,
mansikka
keskiviikko 18. elokuuta 2010
Arkistojen kätköistä, osa 1
Paluu arkeen on sujunut jokseenkin nihkeästi, joten valitettavasti bloggaaminenkin on hieman jäänyt. Mutta parannan tapani, kunhan päästään vauhtiin arkielämään. Asioita olisi miljoona kerrottavana ja jaettavana :D
Ennen lomalle lähtöä mulla oli päällä mieletön leipomisinnostus. Herkkuja syntyi jos jonkinnäköistä ja Mikko oli tyytyväinen :)
Pakastin myös yhden laatikollisen mansikoita (ihania Salsa-mansikoita, suuria ja makoisia) ja niiden tieltä piti pakastinta tyhjentää. Sieltä löytyikin aiemmin säilöttyjä mansikoita ja keksin: mikä loistava syy tehdä suklaakakku! :D Rakastan survottuja mansikoita ja mielestäni survos sopii mielettömän hyvin suklaakakun kanssa.
Siispä hommiin :)
Tein elämäni ensimmäistä kertaa mutakakkua. Ohje löytyi jälleen googlettamalla, Kotikokki.net tarjosi erinomaisen ohjeen.
Jännitti kovasti, että miten kakun keskustan käy, onko liian kuivaa vai liian märkää, vai ehkä juuri sopivaa? No, jännitys oli turhaa, sillä hyvin se onnistui! Keskusta oli juuri sopivaa ja sairaan hyvää! :) (Toisella kertaa kun tein kakun mökillä ei keskusta onnistunut yhtään, taikinaa valui ulos kun leikkasi :( No, aina ei voi onnistua.)
Ennen lomalle lähtöä mulla oli päällä mieletön leipomisinnostus. Herkkuja syntyi jos jonkinnäköistä ja Mikko oli tyytyväinen :)
Pakastin myös yhden laatikollisen mansikoita (ihania Salsa-mansikoita, suuria ja makoisia) ja niiden tieltä piti pakastinta tyhjentää. Sieltä löytyikin aiemmin säilöttyjä mansikoita ja keksin: mikä loistava syy tehdä suklaakakku! :D Rakastan survottuja mansikoita ja mielestäni survos sopii mielettömän hyvin suklaakakun kanssa.
Siispä hommiin :)
Tein elämäni ensimmäistä kertaa mutakakkua. Ohje löytyi jälleen googlettamalla, Kotikokki.net tarjosi erinomaisen ohjeen.
Jännitti kovasti, että miten kakun keskustan käy, onko liian kuivaa vai liian märkää, vai ehkä juuri sopivaa? No, jännitys oli turhaa, sillä hyvin se onnistui! Keskusta oli juuri sopivaa ja sairaan hyvää! :) (Toisella kertaa kun tein kakun mökillä ei keskusta onnistunut yhtään, taikinaa valui ulos kun leikkasi :( No, aina ei voi onnistua.)
lauantai 14. elokuuta 2010
Napapiirin tuolla puolen
Osa kesälomasta vietettiin Lapissa, Muoniossa. Isäni on sieltä kotoisin ja pitihän sitä tietenkin viedä perhe näytille. Valitettavasti en itsekään kovin usein siellä käy, välimatka on vähän turhan pitkä.
Isäni toimi osan aikaa oppaanamme, vieden meidät Pallas-tunturille ja Kilpisjärven kautta Norjan puolelle.
Mulle nämä seudut on todella tuttuja, jo ihan pikkutytöstä asti ollaan tuolla pyöritty, mutta Mikolle (ja tietenkin Pihlalle) paikat oli ihan uusia. Pääsipä Pihla ensimmäistä kertaa ulkomaillekin! Ensimmäinen reissu kesti tosin vain noin 15 minuuttia, kun poikettiin Pellosta Ruotsin puolella ICAn Pellohallenissa ostoksilla :) (Löysin muuten sieltä ihania Victorian ja Danielin hääservettejä :D ). Lopulta typy pääsi yhteensä 3 kertaa ulkomaille, 2 kertaa Ruotsiin ja kerran Norjaan. Ei pöllömmin tytöltä, joka oli tuolloin alle 5 kuukautta :)
Yksi päiväretkistämme vei meidät tosiaan Norjaan. Skibotn on kylä/kaupunki/kunta Jäämeren rannalla, Kilpisjärveltä oli matkaa noin 50 km. Matka Norjaan on mahtava, oikeasti näyttää niinkuin raja olisi tarkoituksella vedetty hienoihin maisemiin :) Heti kun menee Norjan puolelle muuttuu tunturit jylhemmiksi ja laaksot syvemmiksi ja leveämmiksi. Mielettömän upeat näköalat, Mikko oli ihan toheissaan, koska ei ollut aiemmin sellaisia maisemia nähnyt. Ja innoissani olin minäkin :)
Käväistiin pikaisesti tietty Jäämeren rannalla ihmettelemässä. Pirun kylmä tuuli siellä puhalsi. Leivän heittoon olosuhteet oli mitä parhaimmat, ranta oli täynnä ihanan litteitä kiviä. Harmi vaan, että mä en osaa heittää leipiä :) Mikko sen sijaan on siinä tosi hyvä!
Isäni toimi osan aikaa oppaanamme, vieden meidät Pallas-tunturille ja Kilpisjärven kautta Norjan puolelle.
Mulle nämä seudut on todella tuttuja, jo ihan pikkutytöstä asti ollaan tuolla pyöritty, mutta Mikolle (ja tietenkin Pihlalle) paikat oli ihan uusia. Pääsipä Pihla ensimmäistä kertaa ulkomaillekin! Ensimmäinen reissu kesti tosin vain noin 15 minuuttia, kun poikettiin Pellosta Ruotsin puolella ICAn Pellohallenissa ostoksilla :) (Löysin muuten sieltä ihania Victorian ja Danielin hääservettejä :D ). Lopulta typy pääsi yhteensä 3 kertaa ulkomaille, 2 kertaa Ruotsiin ja kerran Norjaan. Ei pöllömmin tytöltä, joka oli tuolloin alle 5 kuukautta :)
"Lapin luonto luo outoa taikaa, se on kaunis ja korvaamaton..." Niinhän tuo on. On outoa, miten maisemat muuttuu hyvinkin radikaalisti, kun lähdetään Oulusta pohjoiseen. Hiljalleen puut lyhentyvät ja maisemaan alkaa ilmestyä tunturien lakeja. Kaunista siellä on, niin erilaista kun täällä etelässä, että kelpaahan sitä ihastella. Käväistiin tosiaan Pallas-tunturilla ja tehtiin pieni vauvaperheystävällinen luontopolkukävely :) Siellä päästiin myös ihmettelemään oikein porotokkaa. Siellä ne hölmöt oleili Pallaksen juurella ja hotellin parkkipaikalla. Muutenkin alun pettymyksen jälkeen, kun poroja ei menomatkalla näkynyt juuri ollenkaan, päästiin aika hyviin lukemiin porobongauksessa. Ne on musta hienoja eläimiä, niin lunkkeja ja ylväitä.
Kilpisjärvelläkin siis käytiin ja siellä oli kyllä paikat muuttuneet huomattavasti sitten viimeisimmän käyntini. Siitä taisikin kyllä vierähtää 12 vuotta :D Paikka kuhisi turisteja ja kummallisia rakennelmia oli tehty. Mutta Saana oli kaunis. Käväistiin pieni lenkki sen juurella, mutta sitten loppui voimat portaissa, kun mulla oli Pihla punnuksena :) Noin 800 porrasta olisi ollut huipulle. Joskus sitten...
Yksi päiväretkistämme vei meidät tosiaan Norjaan. Skibotn on kylä/kaupunki/kunta Jäämeren rannalla, Kilpisjärveltä oli matkaa noin 50 km. Matka Norjaan on mahtava, oikeasti näyttää niinkuin raja olisi tarkoituksella vedetty hienoihin maisemiin :) Heti kun menee Norjan puolelle muuttuu tunturit jylhemmiksi ja laaksot syvemmiksi ja leveämmiksi. Mielettömän upeat näköalat, Mikko oli ihan toheissaan, koska ei ollut aiemmin sellaisia maisemia nähnyt. Ja innoissani olin minäkin :)
Käväistiin pikaisesti tietty Jäämeren rannalla ihmettelemässä. Pirun kylmä tuuli siellä puhalsi. Leivän heittoon olosuhteet oli mitä parhaimmat, ranta oli täynnä ihanan litteitä kiviä. Harmi vaan, että mä en osaa heittää leipiä :) Mikko sen sijaan on siinä tosi hyvä!
Ja yksi reissu kohdistui vielä Leville. Pitihän sitä käydä ihmettelemässä tuota Suomen Las Vegasia :) Ja se paikka, jos mikä, oli muuttunut sitten viime näkemän!! Siitä taitaa olla se sama 12 vuotta, kun Levillä viimeksi kävin ja silloin siellä oli tasan pari kauppaa, hotelli ja rinteet. Nythän siellä on vaikka mitä! Ihmeellistä, että yhtäkkiä siellä korven keskellä on sellainen paikka. Näin kesällä siellä oli tosi hiljaista tietty, mutta voin vaan kuvitella millainen hulina siellä on talvella. Henkilökohtaisesti en kyllä moisesta välitä. Vähän niinku mikä tahansa resort-kohde ulkomailla, ei hajuakaan ulkopuolisesta maailmasta. Mutta kiva niille, jotka tykkää, eipä tartte nähdä vaivaa minkään eteen :)
Mutta yksi hieno juttu siellä oli, nimittäin Gondoli-hissi, jolla pääsi huipulle! Sillä oli kiva hurrutella ylös ja ihmetellä maisemia.
Kaiken kaikkiaan kesälomareissu oli erittäin onnistunut. Saatiin kaivattu irtiotto arjesta ja tavallisista ympyröistä.
3179 kilometriä ajettiin pitkin Suomen teitä ja niihin kilometreihin mahtuu paljon. Pihlakin reissasi oikein hyvin, joskin nyt autonistuin ei ole enää suosikkipaikka :)
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Pienet juhlat
Tänään juhlii meidän ihana Rufus-mopsi.
Rufus täytti 2 vuotta, iso poika jo! :)
Tietenkin sankari sai kakun; maksalaatikkoa sydämenmuotoisina paloina, nakkikynttilät ja kermaviilikuorrute.
Kuvien saaminen oli jokseenkin vaikeaa, kun toinen oli niin innoissaan :D
Hyvää oli!
Tunnisteet:
kakku,
Rufus,
syntymäpäivä
maanantai 9. elokuuta 2010
Kyllä maalla on mukavaa
Kotona taas!
Kahden ja puolen viikon reissaaminen on taaksejäänyttä elämää ja täällä pikkuhiljaa palaillaan arkeen ja tavalliseen elämään. Onneksi Mikolla on vielä tämä viikko lomaa, niin saadaan yhdessä laskeutua matkapilvistä.
Tänä kesänä ollaankin päästy ensimmäistä kertaa kunnolla lomailemaan yhdessä, kun Mikolla on elämänsä ensimmäistä kertaa 4 viikkoa kesälomaa putkeen :) Kivaa, kun pääsee nauttimaan tuollaisista vakituisen työn hedelmistä. Ja siitä, että loman saa silloin kun haluaa... Vaikka mä kai periaatteessa olenkin "lomalla" kai kokoajan, vietän mäkin lomaa nyt :) Ja onhan se kyllä lomaa tavallisesta arjesta, kun meitä on kokoajan kaksi Pihlaa hoitamassa. Ja reissussa hoitajia oli parhaimmillaan viisi :)
Suurin osa matkasta kului Hailuodossa. Hailuoto on saari Oulun edustalla, Suomen Havaiji sanon minä. Pappani oli sieltä kotoisin ja olin itse 3 kuukautta kun mut sinne ensi kerran vietiin. Mikkokin on jo 6 kertaa käynyt siellä, itselläni on vain yksi kesä jäänyt välistä! Nyt Pihlakin menetti Hailuoto-neitsyyden ja kivaa oli.
Kahden ja puolen viikon reissaaminen on taaksejäänyttä elämää ja täällä pikkuhiljaa palaillaan arkeen ja tavalliseen elämään. Onneksi Mikolla on vielä tämä viikko lomaa, niin saadaan yhdessä laskeutua matkapilvistä.
Tänä kesänä ollaankin päästy ensimmäistä kertaa kunnolla lomailemaan yhdessä, kun Mikolla on elämänsä ensimmäistä kertaa 4 viikkoa kesälomaa putkeen :) Kivaa, kun pääsee nauttimaan tuollaisista vakituisen työn hedelmistä. Ja siitä, että loman saa silloin kun haluaa... Vaikka mä kai periaatteessa olenkin "lomalla" kai kokoajan, vietän mäkin lomaa nyt :) Ja onhan se kyllä lomaa tavallisesta arjesta, kun meitä on kokoajan kaksi Pihlaa hoitamassa. Ja reissussa hoitajia oli parhaimmillaan viisi :)
Suurin osa matkasta kului Hailuodossa. Hailuoto on saari Oulun edustalla, Suomen Havaiji sanon minä. Pappani oli sieltä kotoisin ja olin itse 3 kuukautta kun mut sinne ensi kerran vietiin. Mikkokin on jo 6 kertaa käynyt siellä, itselläni on vain yksi kesä jäänyt välistä! Nyt Pihlakin menetti Hailuoto-neitsyyden ja kivaa oli.
Koska olen viettänyt niin monta kesää Hailuodossa ja seudut on hyvin tuttuja, on välillä vaikeeta nähdä muuta kun mökki ja sen ympyrät. Silloin kun Mikko ekan kerran kävi Hailudossa aukesi mullekin pitkästä aikaa uusi näkökulma Luotoon, kun Mikko ihasteli näkemäänsä. Kaunista siellä kyllä on, uimarannat kilpailee todellakin Havaijin rantojen kanssa! Onpa Hailuoto kokonaisuudessaan nimetty yhdeksi Suomen Kansallismaisemista.
Oikeasti parasta Hailuodossa on kyllä mökki ja touhut siellä. Mustikat kuuluu ehdottomasti ruokavalioon, samoin savusiika ja kaurapuuro. Ja pikkuiltanen! :)
Siinä meidän ensikertalainen :) Keskellä suvun vanha ja varsa, Pihla 5kk ja mummo 86 vee. Mummo oli paras lapsenvahti, Pihla tykkäsi kovasti mummon leikityksistä, "Vinksin vonksin"-loru ja vaaksanmitta tuli tutuiksi :) Lauttamatkasta Pihla selkeästi nautti kovin :D
Rufus nautti suunnattomasti kesälomastaan Hailudossa. Sehän meni sinne jo juhannuksena mummin ja taatan kanssa ja sopeutui mökkielämään oitis. Siellä se oleili pääasiassa ulkona ja nautti kun sai jolkotella milloin pellonlaidalla milloin metsässä. Uimassakin sitä käytettiin :) Onneksi Rufus tuli harjoittelemaan kaupunkielämää ensin äitini omakotitaloon, ettei suoraan tuolta luonnonhelmasta riistetty sitä kerrostalokaksioon.
Kaikenkaikkiaan Hailudon osuus lomasta oli menestys, juuri sitä toivottua joutenoloa enimmäkseen.
Yksi henkilökohtainen loman kohokohta oli ehdottomasti:
Yatzy!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)