What I Wore Wednesday #22

Tää viikko oli ertyinen monella tapaa, mutta ei todellakaan vaatetukseltaan. En tiedä mikä mättää, mä odotan, että jotain tapahtuisi mun vaatekaapissa, tähti taivaalta tippuisi ja muuttaisi vaatekertani paremmaksi.
Tai stylistikin riittäisi. Yksi kaverini sai stylistiystävältään apua vaatekaapin täysremontissa, olivat käyneet kaikki vaatteet läpi ja karsineet turhat pois. Lisäksi kaveri oli saanut listan vaatteista, joita pitää hankkia. Vaatevarasto selkeytyi kuulemma huomattavasti ja kaveri löysi yhä enemmän omaa tyyliään. Mäkin haluun!

This week was special in many ways, but certainly not when it comes to clothing. I don't know what it is, I think I'm waiting for something to happen with by wardrobe, a shooting star to come and change it for the better.
A stylist would also do. A friend of mine got some help from her friend who's a stylist. They went through all her clothes and got rid of useless pieces. And the my friend got a list of clothes to get and the had thought of different mixes of these clothes. Her wardrobe got a lot clearer and she found her own style even more. I want this too!

Wondering why it was special week? Wednesday the 2nd of March was my darling daughter's first birthday! And then following Tuesday the 8th of March was my own birthday :)

Top - H&M

Cardigan - HalpaHalli

Belt - Lindex

Jeans - Cubus

Top - Express

Cardigan - H&M

Jeans - Cubus

Löysin tämän topin kaapin perältä, se on 8 vuotta vanha ja täydellisessä kunnossa. Melkein vintagea :)

I just found this top from my closet, it is 8 years old and in perfect condition. Almost vintage :)

Top - H&M

Tank - Gina Tricot

Cardigan - H&M

Jeans - Lindex

Dress - H&M

Leggings - Gina Tricot

Bolero - Vila

Bow - Gina Tricot

Tässä asussa juhlin Pihlan syntymäpäivää :)

In this outfit I celebrated Pihla's birthday :)

Synttärisankari itse tarkalleen 

1-vuotiaana 2.3. kello 08.53

The birthday girl herself! 1 year old exactly on 

March 2nd at 8.53 am :)

Shirt and cardigan - H&M

Näyttää siltä, että siirrän villatakki-innostuksen jo Pihlan pukeutumiseenkin....

Looks like I am moving to Pihla with my obsession of cardigans...

Linkitys WIWWiin ja Bejeweled Wednesdaysiin niin kuin aina. Kiva kun kävit, mukavaa viikkoa!

Linking up with WIWW and Bejeweled Wednesdays. Thank You so much for stopping by, have a great week!

Maaliskuun naiset

Tänään on mun vuoro olla sankari. Täytän 28 vuotta (joo, mun syntymäaika on 8.3.83 ;) ). O-ou. Miten tässä näin kävi? :)

Maaliskuun syntymäpäivä siirtyy meillä äidiltä tyttärelle, oma äitini juhlii syntymäpäiväänsä 16.3 :)

Siinä ollaan, minä kutakuinkin 1-vuotiaana ja Pihla minuutilleen 1-vuotiaana, 2.3.2011 kello 08.53 :)

Koska omia synttäreitäni en liiemmin juhli (kakku on kiitos surkeiden sattumusten sarjan, palaan siihen myöhemmin..), palataan ajassa taaksepäin. Pihlan virallisena synttärinä 2.3. juhlittiin kavereiden kanssa, Pihlan ensimmäiset lastenkutsut :)

Tarjottavat koostuivat pääasiassa samoista asioista kuin ensimmäisissä juhlissa, ainoastaan kakku oli erilainen ja lisänä olivat hedelmäcocktailit pienimmille kakutta juhlineille. Tein elämäni ensimmäistä kertaa ihan itse sokerikakkupohja ja kas, se onnistui. Vähän kyllä jännitti. Kuorrutus ei sen sijaan onnistunut, suunnitelmat oli jotain ihan muuta, mutta tämä tuli hätäratkaisuna.

Kakussa koristeena lippunauha, jossa lukee Pihla. Idea täältä.

Vintage-teema jatkui näissäkin juhlissa, samat koristeet olivat käytössä. Oman lisänsä toivat tuunaamani hatut, jokaiselle lapselle oma. Pihla antoi omansa olla päässä juuri tämän kuvan oton ajan :)

Ystäväni poika, juhlien junnu, oli myös pukeutunut teemaan sopien, "kraka" ja kaikki :)

Lahjoja tuli näissäkin kemuissa hurjat määrät. Ihana ja äärimmäisen taitava ystäväni Lau oli tehnyt Pihlalle käsittämättömän hienon kalastussetin, magneetilla varustettu onki sekä kaloja ja simpukoita. Käykääpä kurkkimassa Laun blogia, sinne ilmestyy asiaa kyseisestä setistä piakkoin... Mikko tykkäsi erityisesti tästä lahjasta, heittäytyi vallan leikkimään. Pihlan suosikkeja taisi olla nuppipalapelit, itse ihastuin vaatteisiin :)

Tänään on myös muiden vuoro olla sankari. On naistenpäivä.

Hillolla vai mantelimassalla?

Vai ei kummallakaan?
Mitä laskiaispulliin tulee, valitsen viimeisimmän vaihtoehdon, en ole hillon, enkä mantelimassan ystävä.
Mun suurta herkkua on äidiltä opittu laskiaispullaversio: pohjaosasta koverretaan sisus pois, sekoitetaan joukkoon kermavaahtoa ja mössö laitetaan takaisin. Väliin vielä kermavaahtoa ja avot, valmista tuli! Tykkään.

Eilen innostuin leipomaan näitä pullia. Enpä olekaan aikoihin pullia leiponut, täytyi netistä etsiä ohje taikinaan :)

Näitä tehdessäni mietin enemmänkin tällaisia opittuja ja perheessä siirtyviä makutottumuksia. Lapsena sitä syö jotain ruokaa tietyllä tavalla täysin mukisematta ja tyytyväisenä, autuaana ajatellen, että kaikki syö niin. Kunnes sitten isompana huomaa, että kas, ei kaikkien laskiaispullat olekaan samanlaisia. Edelleenkin meillä tulee Mikon kanssa vastaan näitä erilaisuuksia, alkuun tuntui vaikealta luopua jostain totutusta tavasta valmistaa/syödä joku ruoka. Esimerkiksi mustamakkaran kanssa oon oppinut Mikon myötä syömään puolukkahilloa. Toisaalta Mikko on ottanut omakseen mm. nämä laskiaispullat, ovat kuulemma parempia kuin muuten tehdyt :)

Vietiin Mikon äidille ja isälle eilen tuoreeltaan pullat, mutta muutin "reseptiä" vastaanottajien mukaan, väliin laitoin hieman  mansikkahilloa... Täytyykin kysellä miten ne maistui.

Onko teillä tullut vastaan erilaisia versioita samasta ruoasta? Ootko oppinut jonkun uuden tavan laittaa tuttua ruokaa?

Vanhemmuuden oppitunnit osa 3

Äidiksi tulemisen ja ennen kaikkea kotiin jäämisen myötä olen oppinut jotain itsestäni, jotain mitä en ihan osannut odottaa.

Ennen:
Olin pinnallisin puolin järjestelmällinen. Siisti ulkomuoto, puhtaat vaatteet. Kouluaikoina muistiinpanot siististi ja järjestelmällisesti. Mutta oikeasti, pintaa syvemmältä, kaikkea muuta kuin järjestelmällinen. Pikemminkin kaoottinen ja sotkuinen :) Koti enemmän tai vähemmän kuin lentoon lähdössä (äiti ja mummoni sanat aina kun näkivät huoneeni kun olin lapsi ;) ). Tiskejä, pyykkejä, roskia, sotkua ja kaaosta joka puolella. Pahimillaan melkein kuin Sillä siisti-ohjelmasta.

Sotkua vanhassa kodissa... :)

Nyt:
Pinnallisin puolin edelleen jokseenkin järjestelmällinen. Ulkomuoto siisti, mitä nyt vaatteissa helposti tahra, jos toinen,maitoa/ kuolaa/ puuroa/ mustikkaa/ bataattia tms. Mutta pintaa syvemmältä muuttunut nainen: äärimmäisen järjestelmällinen ja siisteysfanaatikko. Oon alkanut kiinnittää huomiota vieläpä enemmän yksityiskohtiin; roskiskaappi pitää siivota, wc-pöntön takanakin pitää kiiltää...

En olisi ikinä uskonut. Ei meillä oikeasti koskaan mitään superlikaista ole ollut, ei ötököitä tai muuta ;), epäjärjestystä vaan. Se oli ennen mun ja Mikon yhteinen luonteenpiirre. "Siisti koti on merkki hukatusta elämästä" taisi olla meidän motto :) Tavaroita siis siellä täällä, mihin mikäkin sattui jäämään.

Se, että vietän niin paljon kotona aikaa, on selvä tekijä tässä asiassa. Kun katselee samoja seiniä päivästä toiseen haluaa niiden seinien sisustan olevan mieleinen. Pitää olla siistiä ja puhdasta.
Tähän perustuu mun kovassa vauhdissa oleva sisustusvimmakin, joka huone saa jotain uutta, kun kaipaan vaihtelua :)

Hassua ja hieman haastavaa, että muutos tässä tapahtui juuri lapsen myötä, kun sotkut varmasti lisääntyvät. Yleinen kaaos ja sekamelska on joka ilta selätettävänä, kun Pihla on mennyt nukkumaan. Lelut pitää kerätä ja, jälleen osoitus lievästä neuroottisuudesta, palapelit pitää koota, purnukat laittaa sisäkkäin oikeaan järjestykseen ja palikat oikeisiin laatikoihin. Helpommallakin kai voisi itsensä päästää :)

Lelut siististi. Noin minuutin kunnes palapelit oli pakko saada leikkiin :)

Mutta siis kaikkinensa tää kaikki taitaa olla ihan positiivista?! :) Hyvä oppitunti siis. Haluan kuitenkin, että oppiminen loppuu tähän, en halua olla sellainen äiti, joka nipottaa koko ajan lapsille, että pitää olla siistiä. Elämisestä tulee sotkua ja sekamelskaa ja se kuuluu asiaan. Sit pitää vaan siivota kun sille tulee sopiva hetki :)

Syntymäpäivä ja vuosipäivä

Ai kenen syntymäpäivä? No Pihlan tietenkin.

Meidän ihanan tyttären ensimmäinen syntymäpäivä. Meidän vauva ei ole enää vauva. Toinen siirtyy ikäluokkaan 1-3, taaperoksi. Villiä. Miten paljon pienen ihmisen elämässä tapahtuukaan yhden vuoden aikana! Lähtökohtana on pieni avuton rääpäle, joka vain olla möllöttää ja huutaa. Ja vuoden päästä se on jo iso tyttö, touhuaa jo omiaan ja ei vain huuda vaan jopa puhuu. Ehdottomasti parhainta on ollut seurata Pihlan luonteen ja persoonallisuuden kehitystä. Miten hiljalleen se pieni rääpäle alkoi osoittaa omanlaisiaan piirteitä ja miten nyt niitä on jo vaikka millä mitalla. Miten tyttö on yhtenä hetkenä kuin isänsä, rauhaa rakastava haaveilija, ja toisena taas kuin äitinsä, temperamenttinen, nollasta sataan sekunnissa. Ja miten tytössä on jotain ihan "vieraitakin" piirteitä, jotain mitä meissä ole. Kehittymässä on ihan oma yksilönsä, ihan uusi persoona. Ihana uusi persoona. Meidän rakas tytär. Snif.

Ai mikä vuosipäivä? No synnytyksen tietenkin.

Ennakkoon paljon mietityttänyt tapahtuma oli nopeasti ohi, mutta mieleen ne tunnit on syöpyneet paremmin kuin moni muu päivä tai viikko elämässä. Synnytys oli hyvää alkusoittoa vauva-arkeen, "kun mikään ei mene niin kuin ajattelit". Olin niin asennoitunut synnyttämään reippaasti yli lasketunajan, mutta pirullinen raskausmyrkytys iski päälle. Jouduin makaamaan sairaalaan, juuri se mitä en missään nimessä olisi halunnut, ja rv 38+1 ryhdyttiin käynnistelemään synnytystä. En ollut sen enempää synnytystä suunnitellut, lähinnä ajatellut, etten epiduraalia välttämättä haluaisi. No, kiitos toksemian löysin itseni makaamasta synnytyssalissa epiduraalikatetri selässä :) Hyvä ja perusteltu vaihtoehto, ei siinä mitään, jos se olis vaan auttanut kunnolla. Hetken autuus ja sitten taas kivut takaisin. Ihmeen hyvin oon tän seikan pystynyt unohtaan, sen järkyttävän kivun... Mutta onneksi mut "palkittiin" nopealla 8 minuutin ponnistusvaiheella ja homma oli nopeasti ohi. Ja sylissä pieni avuton rääpäle, runsaan kinan peitossa. Ja mun synnytyshuuruinen ensimmäinen kokonainen lause, kun näin, että tyttö tuli: "Jes, pääsen ostaan niitä kaikkia ihania vaatteita." Juuh :) Se tunne on jäänyt vahvasti mieleen, ei mitään ylitsevuotavaa äidin rakkautta, vaan tunne, että o-ou, tässä se nyt on, pyrkimys ymmärtää, että joku, joka oli juuri hetki sitten mahassa, onkin siinä mahan päällä, että se on oikea ihminen. Ja että se on meidän. Siinä unohtui synnytys ja synnyttäminen nopeasti, kun sitä pientä katseli. Oli se vaan ihmeellistä. Ja on edelleen.

Hyvää syntymäpäivää meidän ihanalle lapselle, rakkaalle kullanmurulle, pääskysenpojalle, nupullemme, Pihlalle. Äiti ja isä rakastaa sua eniten maailmassa.

What I Wore Wednesday #21

Suuret oli värisuunnitelmat viime viikolla, mutta ihan niin hyvin ei toteutunut suunnitelma kuin olisin halunnut :) Vaikka kevättä oli kyllä muuten jo kivasti ilmassa, kun mittarikin kipusi lähemmäksi nollaa kuin -30. Väritavoite jatkuu, toivottavasti paremmalla tuloksella jatkossa.

Last week I had big plans for wearing various colors, but I didn't manage to pull it off as well as I would have wanted to. At least spring has shown some signs this week when the temperature got closer to zero (32 F) than -30 (-22F). The plan is to keep up the challenge of wearing various colors, hopefully with better results next week :)

Top - Lindex

Cardigan - H&M

Jeans - Lindex

Bracelet - A marketplace in Maui

M

Cardigan - Gina Tricot

Jeans - Cubus

P

Shirt - Polarn o Pyret

Jeans - H&M

Ainakin Pihlalla oli väriä päällä :)

At least Pihla wore some color this day :)

Dress & cardigan - Seppälä

Pihlan synttärijuhla, vintagehenkeen sopiva mekko :)

Pihla's 1st birthday party, the dress went with the vintage theme of the party :)

Shirt - H&M

Tank - Gina Tricot

Jeans - Lindex

Liityn jälleen WIWWiin ja Bejeweled Wednesdaysiin. Kiva kun kävit!

Joining WIWW and Bejeweled Wednesdays as always. Thank You so much for stopping by and for the lovely comments, they make WIWW worth the effort :)

Makeaa mahan täydeltä

Tarjottavaa syntymäpäiväjuhlilla todella riitti. Ensimmäistä kertaa elämässäni järjestin ihan yksin tällaiset juhlat ja tein ihan itse kaikki tarjottavat. Huhhuh. Tekeminen oli kivaa, ainoaksi haasteeksi osoittautui aikatauluttaminen. En onnistunut siinä järin hyvin, aika myöhään perjantaina oli uuni kuumana :)

Niin kuin synttäreillä kuuluu, kunniapaikalla keskellä pöytää oli kakku. Koska tarjolla oli paljon makeita juttuja, päädyin kakussa vähän keveämpään vaihtoehtoon. Toisaalta vaa'assa painoi myös oma mieltymys, kermakakut kun ei ole niin mun mieleen. Tämä ihana hyydykekakku, Kinuskikissan Juhlapöydän raitakakku, maistui vaniljalle, mansikalle ja vadelmalle. Nam.

Kermaisen osuuden pöydässä hoiti Red Velvet Cupcakes. Aiemmin tekemäni red velvet- kakku (itseasiassa Pihlan puolivuotis-juhliin :) ) hurmasi ja halusin kokeilla muffiniversiota. Toimi yhtä hyvin, jopa paremmin kun nyt väriksi tuli kauniin punainen. Ja ensimmäistä kertaa onnistuin kuorrutteenkin kanssa täydellisesti. Juuri oikea koostumus, kauniisti pursottuva ja hyvä makukin. Koristeena pitsireunus ja tuunattu cocktailtikku :)

Todellisen haasteen juhlavalmisteluihin toi macaronit. Aiemminhan kerroin koeannoksesta. No, ei mennyt ihan putkeen leipomukset. Ensimmäinen satsi meni ihan pilalle, uuniosuudessa mokasin taas. Onneksi toinen satsi onnistui, vähän tummumista havaittavissa näissäkin, mutta muuten oikein kelpo yksilöitä. Ja hyviäkin olivat.

Suloisen kaksikerroksisen keksitarjottimen alaosassa oli Martha Stewartilta bongattuja glitter pallo-keksejä. Suhtauduin hieman epäillen väliin tulevaan inkiväärivoitahnaan, mutta voi että miten hyviä ne olikaan. Teen toistekin. Harmi, että näistä ei ole kunnon kuvaa, mutta näkyyhän ne tuolla vähän :)

Jotta maha ei todella olisi täynnä vain makeaa, oli vastapainona kaksi suolaista piirakkaa, lihansyöjille ja kasvissyöjille :) Tykkään itse suolaisista piirakoista ja oon aina ihan toheissani, jos jossain kahvipöydässä sellaista on tarjolla, mutta silti leivon sellaisia itse hirveän harvoin. Nämä kaksi oli ehkä elämäni neljäs ja viides itse leivottu suolainen piirakka. Kinuskissasta löytyi näidenkin ohje, Poropiirakka ja Mustapekan tomaatti-sipulipiirakka.

Sellainen vaaleanpunainen juhlapöytä :) Onnistui kyllä hyvin, äidiltä lainatut kahvikupit ja hopeat toi mahtavan vintagefiiliksen.